Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2024
-
SOTEALAN TULEVAISUUDEN OSAAMISTA YHTEISKEHITTÄMÄSSÄ ALUEEN TYÖELÄMÄTOIMIJOIDEN KANSSA
Kekäläinen Heli
-
Kuvataidetta tekoälyllä STEAM-prosessin keinoin
Vorne Paula
-
Teknologialla potkua taito- ja taideaineisiin
Arböl-Lilleberg Katrine
-
Pelikasvatus 6.-9. luokkalaisten oppimisen tukena
Järvenpää Timo
-
PODI - polkuja ja palveluja digitaaliseen ohjaukseen ja oppimiseen
Maija-Liisa Laukkanen
-
Näin kloonaan opetukseni ja vapaudun opettajana papukaijaroolista
Tornberg Lea
-
Ammatillisia sisältöjä etänä erityisopiskelijoille – riittävät digipedagogiset taidot opettajille
Oksanen Karolina
-
Inklusiivinen digipedagogiikka varhaiskasvatuksessa – kaikille sopivaa toimintaa digivälineillä
satu.nerg-ohman@espoo.fi
-
Automatisoidulla kurssikoepalvelulla ja muilla koejärjestelyillä joustavuutta ja säästöjä lukioon
Kela Minna
-
Humanistisen ammattikorkeakoulun verkko-opintojaksojen laadun ja saavutettavuuden edistämisestä saadut kokemukset
Timonen Päivi
- Yliopistot: Tiedekuntien opetushenkilöstö
Posterin pdf-versio
Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnissa todetaan, että “korkeakoulujen tulee selkiyttää opetuksen kehittämiseen liittyvät palautesyklit:
monipuolisen palautetiedon kerääminen,
analysoiminen,
kehittämiskohteiden tunnistaminen,
kehittämistoimenpiteistä päättäminen ja toteuttaminen,
kehittämistoimenpiteiden seuranta ja raportointi sekä
muutoksista kertominen korkeakoulun, yksiköiden, koulutusohjelmien, opettajien ja opiskelijoiden tasoilla.”
(Toom et al., 2023.)
Karvin (2023) korkeakoulupedagogiikan kehittämisen huoneentaulussa opettajille mainitaan, että opettajan tulee kuunnella ja kerätä aktiivisesti opiskelijoiden antamaa palautetta opintojakson aikana ja sen jälkeen. Opiskelijoille tulee kertoa, miten saatua palautetta on hyödynnetty ja miten se näkyy seuraavan kerran opetuksessa. Lisäksi huoneentaulu opiskelijoille kehottaa opiskelijoita antamaan palautetta ja muistuttamaan opettajia vastapalautteen antamisesta. Palautetta voi antaa rakentavasti niin suullisesti, kirjallisesti kuin erilaisten keskustelujen osana. Myös kiittävä palaute on palautetta.
Organisaatiomme Karvin auditoinnin 2022 kehittämistoimena mainitaan, että opiskelijapalautetta tulisi kerätä myös laadullisesti ja että palautteen tuottamista muutoksista tulisi viestiä systemaattisesti. Tämän vuoksi laatuverkostomme päätti toteuttaa dialogisen palautekulttuurin uudistamishankkeen: avoin, kattava ja systemaattinen palautteen keruu ja sen dialoginen hyödyntäminen
tuottaa tietoa koulutusten ja pedagogiikan johtamisen ja kehittämisen tueksi,
tuovat jokaisen opiskelijan ulottuville konkreettisen väylän osallistua koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen,
kasvattaa opiskelijoiden palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja, jotka ovat työelämässä ja laajemminkin yhteiskunnan jäsenenä toimiessa arvokkaita.
Samaan aikaan uudistimme opintojaksopalautejärjestelmämme (myöhemmin OJP) ja suunnittelimme sen systemaattisen käyttöönoton ja tulosten hyödyntämisen tutkinto-ohjelmien kehittämisessä ja siitä viestimisessä. OJP on osa laatujärjestelmämme dialogista palautemenetelmää. OJP-palautteen käsittelyn halutaan olevan dialogista eli vuorovaikutusta, jonka päämääränä on yhteinen ymmärrys opettajien ja opiskelijoiden välillä, mutta myös opettajatiimien kesken. Opiskelijapalautteen tarkoituksena on tukea tutkinto-ohjelmien suunnittelua ja se toimii myös yhtenä laadunhallinnan keinona. Opiskelijapalautteen tarjoama hyöty kasvaa, kun palautetta hyödynnetään pitkäkestoisesti ja systemaattisesti.
Keskustelussa opiskelijapalautteista nousee usein keskiöön tieto siitä, että opiskelijakyselyiden vastausprosentit ovat matalat. Opiskelijaa palautteen antamiseen motivoi kuitenkin varmuus siitä, että palautteella on vaikutus. Motivointiin voi vaikuttaa palautekulttuurin ja -prosessin avoimuudella; tiedämme miten ja mihin tarkoitukseen palautetta kerätään ja miten palaute viedään kehittämistyöhön. Loppupalautteen kohdalla palautteen tie kehittämistoimiksi voi olla pitkä, joten on syytä kiinnittää huomiota myös sellaisiin palautemuotoihin, joihin opiskelija voi vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä.
Erään tutkimuksen mukaan oppimiseen vaikuttaa voimakkaimmin itsearviointi, toiseksi voimakkaimmin formatiivinen palaute opettajalle opinnon sujumisesta (Biggs & Tang 2011). Opintojakson aikaisella palautteen keräämisellä on merkittävä vaikutus opiskelijan oppimiseen, jos opettaja voi palautteen perusteella vaikuttaa oppimisen esteisiin opinnon aikana. Tämän lisäksi opintojaksoa edeltävän diagnostisen palautteen merkitys kasvaa opiskelijaryhmien heterogeenisyyden lisääntyessä: on järkevää olla selvillä opiskelijoiden erilaisista tavoitteista ja aiemmista osaamisista, jotta oppimisessa voidaan huomioida erilaiset lähtökohdat ja välttää turhautumisen kokemukset.
Uudistettu opintojaksopalautejärjestelmämme (OJP) mahdollistaa palautteen keräämisen:
ennen opintojakson alkua,
opintojakson aikana ja
opintojakson päätyttyä.
Alkupalautteen avulla voidaan opintojaksoa ennen kartoittaa esimerkiksi oppijoiden aiempaa osaamista tai oppimistavoitteita. Opintojakson aikana opettaja voi hyödyntää välipalautetta arvioidakseen ajankäyttöä ja mahdollisesti epäselviksi jääneitä asioita.
Loppupalautteen kysymykset ja väittämät käsittelevät asioita, joissa opiskelija on asiantuntija: opiskelijan oma oppimiskokemus. Loppupalautteen kysymykset liittyvät opiskelijan kokemukseen oppimisen edistävistä/estävistä tekijöistä. OJP mahdollistaa niin ikään oppijoiden loppupalautteelle annettavan vastapalautteen. Opettaja tai opettajatiimi voi lähettää yhteisen viestin opiskelijaryhmälle, miten vastaanotettu palaute vaikuttaa opetukseen ja sen kehittämiseen jatkossa.
OJP mahdollistaa myös laadullisen palautteen keräämisen avoimien kysymysten avulla. Opiskelija voi kertoa hyvin toimivista asioista tai kehittämistarpeista. Yksi avoimista kysymyksistä mahdollistaa opiskeluvinkin lähettämisen seuraavalle ryhmälle. Opiskelija voi siis palautteellaan vaikuttaa myös suoraan seuraavan ryhmän toimintaan!