Posterin pdf-versio

Uudet suuriin kielimalleihin perustuvat välineet kuten ChatGPT, Google Bard ja Bing Chat ovat herättäneet paljon keskustelua. Vaikka ainakin ChatGPT:stä on ehditty lyhyessä ajassa jo kirjoittaa paljon, niin opiskelijoiden kokemuksista ja näkemyksistä ei ole vielä paljoakaan tieteellisiä julkaisuja. Haluamme esittää tuloksia selvityksestä, joka keskittyy näiden välineiden käyttöön kahdella erilaisella tietojenkäsittelytieteen kurssilla Helsingin yliopistossa.

Toisen kurssin suoritustapa on rakennettu lähinnä esseiden kirjoittamisen ympärille, joskin se sisältää myös automaattisesti arvioitavia monivalintatehtäviä. Kielimalleja ei ole lupa käyttää esseiden tekstin generointiin, mutta niillä on kurssilla muita käyttötapoja. Toisella kurssilla opiskelijat tekevät harjoitustyön Python-kielellä ja saavat samalla kokemusta ohjelmistotuotannon perusasioissa. Suuriin kielimalleihin perustuvia välineitä saa hyödyntää melko vapaasti, jopa ohjelmakoodin automaattiseen generointiin. Taustalla tässä on näkemys siitä, että ohjelmistotuotannon luonne tulee muuttumaan ja tämä on syytä huomioida myös opetuksessa. Testauksessa em. välineiden käyttö on kuitenkin kielletty.

Tavoitteenamme on kyselyiden avulla arvioida, että kuinka paljon ja miten opiskelijat ovat ChatGPT:tä, Google Bardia, Bing Chatia ja muita suuriin kielimalleihin perustuvia välineitä mainittujen kurssien tehtävien suorittamisessa käyttäneet ja minkälaisia kokemuksia heillä tästä on ollut. Painotamme opiskelijoiden näkemyksiä siitä, että onko em. välineiden käyttö edistänyt vai haitannut heidän oppimistaan erityisesti kurssin osaamistavoitteita ajatellen. Lisäksi kiinnitämme erityistä huomiota kokemuksiin ohjelmakoodin automaattisesta generoinnista ja generoidun koodin laadusta. Jälkimmäisen kurssin osalta voimme myös selvittää miten em. välineiden käyttö korreloi opintomenestyksen kanssa.