Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2023
-
Innostu osaamismerkeistä
Sjöblom Merja
-
Digiosaajaksi yhdessä oppien ja kokeillen- oppimisympäristö digitaitojen vahvistamiseen vammaistyöss
Keskikuru Sanna
-
Measuring of nurses´ clinical competence using digital software
Rasilainen Mervi
-
Ryhmässä oppiminen kukoistamaan
Virtanen Teemu
-
Posteri: Lukioiden aineenopettajien sijaisuudet, erityisopetus ja opinto-ohjaus online-opetuspalvelun kautta
Oksa Jukka
-
Opettajan työn keventäminen digipedagogisella suunnittelulla
Monica Aejmelaeus
-
Digiä ja suomen kieltä vahvistamassa
Heininen Miia
-
DigiLukiseula – luku- ja kirjoitustaidon digitaalinen arviointivälineistö luokille 1 - 9
Riikka Heikkilä
-
Digitaalisen ohjauksen ja digitaitojen harjoittelun mallien edellytyksiä työpajatoiminnassa
Kolehmainen Marjo
-
Oppimisanalytiikka ammatillisessa koulutuksessa
Janne Turtiainen
Posterin pdf-versio
Oppiminen
on huikean ihanaa, kun sen oikein oivaltaa ja tämän vuoksi kehittämiskohteena
on opiskelijapalautekokonaisuuden ja -kulttuurin kehittäminen osana
laatuverkostomme toimintaa. Kehittämislähtökohtana on:
1. Tietoisuus opiskelijapalautekokonaisuudesta ja palautejärjestelmän osista on hajanaista ja palautetta annetaan vähän, sillä opiskelijat eivät koe palautteen antamista riittävän hyödylliseksi ja vaikuttavaksi.
2. Yhteistä prosessia opiskelijapalautteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen ei ole. Nykytilanteessa palautteita ei ole hyödynnetty systemaattisesti ja sen antamisen yhteys kehittämiseen näkyy heikosti. Palautetiedon rooli ja merkitys kehittämisen johtamisessa on epäselvä ja toimijoiden tietoisuus oman roolin mukaisista odotuksista on heikko.
Päästäksemme oppimiskokemusten ja laadun äärelle haluamme kuulla siitä suoraan opiskelijoilta. Tämän vuoksi tavoitteemme on saada vastausprosentit nousuun ja rantauttaa uusi systemaattinen tapa käsitellä ja hyödyntää palautetta dialogissa metropolialaisten kesken, joten:
K Kuvasimme opiskelijapalautekokonaisuuden - mitä kyselyitä, järjestelmiä ja sisältöjä siihen kuuluu ja mihin palautteita käytetään. Eri kyselyillä on eri tavoitteita: palautetta voidaan käyttää opintojaksojen kehittämiseen, tutkinto-ohjelmien ja OPS:ien kehittämiseen, ennakointiin tai opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen ja oppijalähtöinen ohjauksen kehittämiseen. Yhteinen dialogi palautteista eri muodoissaan kehittää laaja-alaisesti oppimista ja opetusta.
Kirkastimme dialogissa useiden
toimijoiden roolia palauteen keräämisen, analysoinnin, raportoinnin, käsittelyn
sekä hyödyntämisen suhteen. Tärkeimpänä vaikuttajana palautteen keräämisessä ja hyödyntämisessä ovat
tutkintovastaavat, esihenkilöt ja osaamisaluepäälliköt.
Tutkintovastaavat johtavat opiskelijapalauteprosessia tutkinnon osalta. He seuraavat kuinka paljon opiskelijat vastaavat kunkin tutkinto-ohjelman palautekyselyihin lukukauden aikana.
Tarvittaessa he keskustelevat opettajien kanssa tavoista, joilla saataisiin
vastausmäärät kohoamaan. Opiskelijapalautteiden raportit käydään yhdessä
opettajien kanssa läpi dialogina kerran lukukaudessa ja kirjataan ylös yhteiset
kehittämistoimenpiteet tutkintojen kehittämissuunnitelmiin sekä opiskelijoiden
kanssa keskusteltavaksi.
Esihenkilö kokoaa opiskelijapalauteraporteista esiin tulevat seikat kehityskeskustelun dialogiin. Yhdessä sovitaan sen pohjalta kehitystoimenpiteitä. Esihenkilö kokoaa kaikista kehityskeskusteluista yhteiset palautekulttuuriin liittyvät seikat seuraavan lukukauden tavoitteisiin ja toimittaa ne tutkintovastaavalle tutkintojen kehityssuunnitelmaa varten.
Osaamisaluepäälliköt seuraavat lukuvuoden aikana kuinka opiskelijapalautejärjestelmiä käytetään ja kuinka paljon niihin vastataan. Tarvittaessa keskustellaan tutkintovastaavien kanssa tavoista, joilla saataisiin vastausmäärät kohoamaan. Osaamisaluepäälliköt määrittelevät yksikkökohtaiset opiskelijapalautteisiin liittyvät mittaritavoitteet ja seuraavat niiden toteutumista.
3. Lopuksi kuvasimme systemaattisen tavan kerätä, käsitellä ja hyödyntää palautetta dialogissa metropolialaisten kesken. Opiskelijapalauteprosessi pitää sisällään:
a) Opintojakson alussa kerrotaan opiskelijoille, miten opistojaksoa on kehitetty aiempien ja eri lailla kerättyjen palautteiden perusteella sekä kerrotaan opiskelijalle, että palaute vaikuttaa opetuksen ja oppimisen kehittämiseen.
b) Opintojaksolla kerrotaan sen palautteenanto- ja käsittelytavoista ja niiden tärkeydestä sekä ajankohdista, myös Metropoliatasoisista kyselyistä, mikäli ne ovat opintojakson aikana ajankohtaisia. Korostetaan, että palaute ”kaikki on ok”, on myös tarpeellista ja että palautteen antaminen ja käsitteleminen rakentavassa hengessä on työelämätaito!
c) Opiskelijoille varataan opintojakson aikana aikaa vastata opiskelijapalautekyselyihin.
d) Opettajat antavat opintojaksojen loppupalautteesta vastapalautteen.
e) Opintojakson palautekeskustelu sidotaan osaksi jokaisen opintojakson opetusta.
f) Opettajat, tutkintovastaavat ja osaamisaluepäälliköt käsittelevät kaikkea opiskelijapalautetta ja niiden pohjalta suunnitellaan kehittämistoimenpiteitä, jotka kirjataan tutkintojen kehittämissuunnitelmiin.
g) Kaikkia lukukauden palautteita ja niiden vastapalautteita käsitellään opiskelijoiden kanssa yhteisessä dialogissa palautetta palautteesta -tilaisuudessa. Keskustelun pohjalta kirjataan ylös kehittämistoimenpiteitä.
h) Palautteiden ja vastapalautteiden yhteenveto sekä niiden pohjalta tehty kehittämistoimenpidesuunnitelma toimitetaan sähköisesti saataville tutkinnon yhteiseen työympäristöön niin, että siihen voidaan vielä tarvittaessa palata ja kommentoida sitä.
Edellä mainittujen lisäksi laatuverkostossa otimme kantaa opiskelijapalautejärjestelmien ja niiden raportoinnin kehittämissuunnitelmiin, johtamisjärjestelmän mittaritavoitteisiin ja viestintäkampanjaan. Prosessissa opimme, että hankalistakin palapeleistä saadaan tolkku - oppimisen huikeaa ihanuutta sanoisin 😉.