Posterin pdf-versio

Esitämme DigiGym -hankkeen tuloksia, joissa tuomme esiin osallistujia motivoivien digitaalisen yhteisöllisen ohjauksen ja digitaitojen harjoittelun mallien edellytyksiä työllisyyttä edistävässä työpajatoiminnassa.

Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Valo-Valmennusyhdistys ry toteuttavat yhdessä ESR-kehittämishanketta (1.10.2021-31.8.2023), jossa toiminta kohdistuu digitaalisen yhteisöllisen ohjauksen ja digitaitojen valmennuksen mallien kehittämiseen työllisyyttä edistävässä työpajatoiminnassa. Hanketta rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Kehittämistoimintaan osallistuvat halutessaan työttömät tai työvoiman ulkopuolella olevat 18–35-vuotiaat kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalihuoltolain työtoiminnan osallistujat Valo-Valmennusyhdistyksen Jyväskylän yksikön työpajatoiminnasta. Hankkeessa selvitetään: Millainen on kohderyhmää motivoiva digitaalinen yhteisöllinen ohjausmalli? Miten innostaa kohderyhmää oppimaan digitaitoja? 

Toiminta on tavoittanut reilun vuoden aikana 60 osallistujaa. Toimintaa järjestetään ja kehitetään yhdessä osallistujien kanssa kuukausittain yhteiskehittämisen DigiBrunssi -tapahtumissa. Viikottaisissa workshopeissa harjoitellaan digitaitoja, jotka tukevat siirtymistä työelämään ja opiskeluun sekä mahdollistavat digitaaliseen yhteiskuntaan osallistumista. Tarvittaessa osallistujille tarjotaan yksilövalmennusta varmistamaan riittävät digitaidot hankkeen toimintaan osallistumiseen ja akuuttiin henkilökohtaiseen tarpeeseen esimerkiksi työnhakuprosessissa. 

Digikuiluja ylittämään 

Motivoivaa yhteisöllistä ohjausmallia ja digitaitojen oppimista kehittäessä on havaittu digikuiluja niin työpajatoiminnan osallistujilla kuin heidän ohjaajillaan. Kuilut muodostavat esteitä yhteisöllisten digitaalisten mallien toteuttamiseen. Digikuiluja ovat a) käyttökuilu (välineiden käyttö, kaikille ei ole pääsyä digilaitteisiin), b) käyttötapakuilu (erot digiosaamisessa, välineiden käytön turvallisuus ja luotettavuus) c) heikko minäpystyvyys -kuilu (uskomuksia tai arvioita omista kyvyistään suoriutua erilaisista tehtävistä) ja d) digitaalisuuden hyödyntäminen -kuilu (kuinka ihmiset kykenevät saamaan digivälineistä ja niiden välittämistä erilaisista palveluista hyötyä omaan työhönsä ja elämäänsä.)  

Tavoitteenamme on tunnistaa ja löytää keinoja kuilujen ylittämiseen. Jatkamme edelleen toimintaa, jotta saisimme lisää tietoa kuilujen ylittämisestä. Hankkeessa on noussut erityisesti tarve analysoida digitaalisuuden hyödyntämisen sekä heikon minäpystyvyyden muodostamia kuiluja. Kyseiset kuilut ovat merkittäviä tekijöitä motivaation kokemisessa digitaaliseen yhteisölliseen toimintaan osallistumiseen ja taitojen oppimiseen. Ohjaajilla korostuu erityisesti hyödynnettävyys -kuilun merkitys ja osallistujilla heikko minäpystyvyys.

Olemme havainneet, että digitaalisuuden hyödyntäminen sekä heikko minäpystyvyys kuilut tulevat erityisesti esiin siirryttäessä yhteisöllisiin työskentelyn alustoihin. Olemme toiminnassa käyttäneet esimerkiksi alustana Howspacea ja olemme kehittämässä omaa VR-ympäristöä AltSpaceen. Edellä mainituilla helppokäyttöisillä alustoilla pärjää laitteiden ja sovellusten hallinnassa perusdigitaidoilla. Alustat vaativat vuorovaikutuksen suunnittelua ja sen mahdollisuuksien omaksumista. Vuorovaikutuksen rakentuminen alustoilla edellyttää yhteisöllisen työskentelyn taitoja ja taitoa muotoilla yhteisöllistä toimintaa. Hyödynnettävyyden kokemusta tukee, että ohjaajilla on digitaalista kommunikointi- ja vuorovaikutusosaamista toiminnan järjestämiseen sekä digitaalista luovuutta. Tulemme vielä syventymään keinoihin, miten kyseisiä osaamisia voisi lisätä ja kehittää. Osallistujat taas tarvitsevat ohjaajilta tukea heikkoon minäpystyvyyteensä alustoilla toimimiseen. Heillä useimmilla on heikko minäpystyvyys sosiaalisista taidoistaan ja kyvyistään toimia sekä suoriutua ryhmässä.  

Minäpystyvyyden tukemisessa tarpeeksi nousee myös alustavasti havaittujen tulosten pohjalta kehittää edelleen yhteiskehittämistä kohderyhmälähtöisenä kehittämisen menetelmänä ja jatkaa vertaisuuden kokemusten merkityksen selvittämistä vertaisohjaajan käyttämisellä. Vertaisohjaaja kohderyhmään kuuluvana tuottaa toimintaa samassa haavoittuvassa asemassa oleville osallistujille. Vertaisohjaaja tuo esiin kohderyhmä näkökulmia koko tavoitteena olevan prosessin ajan syventäen yhteiskehittämisen otetta sekä mahdollistaa pitkäjänteisemmän kehittämisen kohderyhmän kanssa. Digikuilujen näkökulmasta vertaisohjaaja omalla esimerkillään ja toiminnallaan digitaalisessa ympäristössä mahdollistaisi kuilun kaventumisen ammattilaisten ja kohderyhmän välissä.  

Edellytyksiä
 
Olemme hahmottaneet motivaatiota lisääviä edellytyksiä, jotka tulisi huomioida työpajatoiminnassa yhteisöllisissä digitaalisen ohjauksen ja digitaitojen oppimisen malleissa. Motivaatiota lisää riittävä ja monipuolinen digitaitojen tukeminen. Toimintaa tulee järjestää matalalla kynnyksellä kuten helposti saavutettavana ja avoimena kaikille. Toiminta on motivoivaa, kun siinä hyödynnetään digitaalisuutta erilaisten oppimisympäristöjen ulottuvuuksissa. Toiminnassa on merkityksellistä tunnistaa kertyvää osaamista ja arvioida toimintaa. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteutuminen motivoi osallistujia. Niiden toteutuminen edellyttää, että tehdystä toiminnasta keskustellaan ja sitä arvioidaan. Osallistujille tulee mahdollistaa osallistuminen toiminnan suunnitteluun sekä pyrkiä tuottamaan yhdessä tekemällä myönteisiä tunteita, yhteistä oppimista sekä jaettuja näkemyksiä.