Tapahtuma Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2024 alkaa 17. huhtikuuta 2024 klo 9.30.00 +0300
Ei digihikeä vaan ammatillista näyttöön perustuvaa toiminallista osaamista!
Etäopetus Hybridiopetus Oppimisympäristöt
Aseta suosikiksi
Kohderyhmä:
  • Ammatillinen oppilaitos: Asiantuntijat, suunnittelijat, ohjaajat, koordinaattorit
  • Ammatillinen oppilaitos: Opettajat
  • Ammattikorkeakoulu: Opettajat

Ei digihikeä vaan ammatillista näyttöön perustuvaa toiminallista osaamista!
Kamberg Sini-Charlotta Opettaja  at Sataedu


Laitomaa Heidi , Lehtori
Sataedu

Toivonen Krista , Lehtori
Sataedu

Johdanto

Digitaalisuus on tullut jäädäkseen osaksi pedagogisia prosesseja. Korona-ajan juurruttama digitaalisuuden arkipäiväistyminen näkyy oppimisen ja opetuksen parissa voimallisesti. Toisen asteen lähihoitajakoulutuksessa on hyödynnetty digitaalisuutta monikanavaisesti. Digitalisaatiosta on tullut tavoitteellinen osa pedagogista kokonaissuunnittelua, johon kytkeytyvät opettajien, kuin opiskelijoiden yksilölliset tavoitteet, jotka ovat sidoksissa toisen asteen lähihoitajakoulutuksessa nimettyihin ammattitaitovaatimuksiin. Myös opettajien digitaaliset taidot ovat vuosien saatossa parantuneet erityisesti niiden kohdalla, joiden käyttöaktiivisuus digitaalisuuden parissa on korkea sekä niiden, jotka luottavat omiin ”digikykyihinsä”. Samassa linjassa kulkee opiskelijoiden digitaitojen kehitys toki hieman verkkaisemmassa tahdissa.

Digitalisaation myötä työelämä on kokenut merkittävän murroksen. Tulevaisuuden työntekijöiltä odotetaan alasta riippumatta hyviä kognitiivisia taitoja, joustavuutta, ongelmaratkaisutaitoja sekä luovaa päätöksentekokykyä. Opettajien tulee vastata tähän työelämän muutokseen reflektiivisesti tarjoten samalla opiskelijoille mahdollisuuden erikoisosaamisen karttumiseen.

Metodi

Uudenlaisiin osaamisvaatimuksiin vastaaminen on luonut selkeän tarpeen modernille helposti lähestyttävälle digitaaliselle pedagogiikalle. Menetelmän tulee olla niin opettajan, kuin opiskelijan perspektiivistä tarkasteltuna adaptiivinen sekä saavutettava. On todettu, että tulevaisuuden digiymmärrys- ja taidot karttuvat ensisijaisesti lähihoitajakoulutuksessa substanssi harjoitteiden kautta.

Näistä lähtökohdista käsin on haluttu edelleen kehittää verkkosimulaatio-oppimista- ja opetusta. Perinteinen simulaatio-opetus tarjoaa turvallisen ja oppimistulokset ketterästi esiin tuovan menetelmän. Verkkosimulaatio mahdollistaa näiden elementtien lisäksi paikasta riippumattoman oppimisen kestävän kehityksen elementtien mukaisesti ja lähestyttävästi pehmeän teknologian keinoin. Ensisijaisen merkityksellistä on muistaa, että verkkosimulaatiotakin kannattelee pedagogiikka ei hienot laitteet tai ympäristöt, ne tarvittaessa suffiksoivat pedagogista potentiaalia.

Verkkosimulaatiossa opiskelijat ovat aktiivia toimijoita, havainnoitsijoita, kuin myös keskustelijoita. Opettajan rooli on enemmän mentorin kaltainen kysymysten herättelijä sekä johdattelija. Perinteinen verkko-opetus on opiskelijan näkökulmasta, jopa passivoivaa. Verkkosimulaatio-opetus kääntää digitaalisuuteen luottavasti tukeutuen asetelman päälaelleen. Opiskelijasta tulee aktiivinen tiedonetsijä sekä soveltaja. Näin mahdollistuu ammatillisen identiteetin voimistuminen digitaalisen pedagogiikan keinoin. Opiskelijalla on siis aktiivinen rooli ja vastuu omasta toiminnastaan osana oppimisprosessia. Opettaja mahdollistaa oppimisen ja tarjoaa oppimista tukevan ympäristön, jossa kaikkien toimijoiden on mahdollista toimia ammattiosaamista kartuttaen, niin yksilöinä, kuin osana opiskelijaryhmää.

Tulos

Verkkosimulaation keinoin opiskelija pääsee harjaannuttamaan lähihoitajan substanssiosaamisen mukaisia ammattitaitoja sekä tekemään prosessimuotoista pohdintaa, joka kasvattaa digiymmärryksen- ja taitojen ohella päätöksentekokykyä. Verkkosimulaatio on opiskelijalle turvallinen ympäristö, niin sosiaalisesti, fyysisesti, kuin myös psyykkisesti. Verkkosimulaatioiden keinoin työelämä voidaan tuoda osaksi opetuksen arkea, oppia kun voi missä tahansa!

Opiskelijoiden kokemuksia sekä ajatuksia on kerätty verkkosimulaatio-opetukseen ja oppimiseen liittyen. Tulokset ovat positiivisia. Opiskelijoiden mukaan verkkosimulaatiot mahdollistavat oppimisen niin toiminnallisuuden, kuin myös erilaisten ammatillisten ajattelumallien keinoin.  Todettakoon, että ensiluokkainen digitaalinen oppimisympäristö rakentuu vaiheittain edelleen kehittyen, mutta hallitusti näyttöön perustuvan tiedon valossa, jota kerätään jatkuen oppimismenetelmien kehittämiseksi.

Tavoite on simulaation pedagogisen suunnittelun keskiössä. Tavoitetta tuetaan digitaalisin menetelmin, jotta simulaatiosta saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti. Verkkosimulaatio toimii tähän tarkoitukseen joustavana pehmeän teknologian muotona. Simulaatiopedagogiikan käyttöönotto ei siis tarkoita isoja rahallisia investointeja. Simulaatiot mahdollistavat laaja-alaisesti erilaisten taitojen kehittymisen muun muassa interaktiivisuuden ja opiskelijoiden yhteistyötaitojen kehittymisen.

Yhteenveto

Verkkosimulaation keinoin opiskelijoita on mahdollista osallistaa elävöittäen yhtäaikaisesti opetusta. Samalla opettajille tarjoutuu mahdollisuus uudenlaisen pedagogisen työkalun käyttöön. Verkkosimulaatio on myös hyvin resurssitehokas opetuksenmalli. Toisin sanoen verkkosimulaatio on todettu merkittäväksi, ajankohtaiseksi ja verraten harvinaislaatuiseksi pedagogiseksi digitaaliseksi opetusmenetelmäksi niin opiskelijoiden, kuin opettajien näkökulmasta. Verkkosimulaatioissa opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita sekä havainnoitsijoita. Samalla mahdollistuu opettajien jatkuva oppiminen niin pedagogisesti, kuin myös ammatillisen täydennyskoulutuksen näkökulmasta. Ei digihikeä vaan ammatillista näyttöön perustuvaa toiminallista osaamista!