Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2024
-
H5P-työkaluilla verkkotehtäviä ja oppimateriaaleja
Laakso Matleena
-
Teknostressin hallinta lähi- ja etäopetustilanteissa
Mehtälä Saana
-
Ammatillisia sisältöjä etänä erityisopiskelijoille – riittävät digipedagogiset taidot opettajille
Oksanen Karolina
-
Teknologia renkinä opetuksen laadun parantamisessa
Tornberg Lea
-
PODI - polkuja ja palveluja digitaaliseen ohjaukseen ja oppimiseen
Maija-Liisa Laukkanen
-
Verkkosimulaatio-opettaminen mahdollisuutena
Laitomaa Heidi
-
Tee itse sparrattu tekoälybotti
Kalliolehto Jukka
-
Digital Literacy and Digital Presence in Finnish Classrooms
Vallery Michael
-
Haastavia asiakaspalvelutilanteita virtuaaliympäristössä
Koponen Laura
-
Virtuaalitodellisuus opetuksessa, yhteistyö ja vuorovaikutus
Mattila Maria
- Ammatillinen oppilaitos: Asiantuntijat, suunnittelijat, ohjaajat, koordinaattorit
- Ammatillinen oppilaitos: Opettajat
- Ammattikorkeakoulu: Opettajat
Johdanto
Digitaalisuus on tullut jäädäkseen osaksi pedagogisia prosesseja. Korona-ajan juurruttama digitaalisuuden arkipäiväistyminen näkyy oppimisen ja opetuksen parissa voimallisesti. Toisen asteen lähihoitajakoulutuksessa on hyödynnetty digitaalisuutta monikanavaisesti. Digitalisaatiosta on tullut tavoitteellinen osa pedagogista kokonaissuunnittelua, johon kytkeytyvät opettajien, kuin opiskelijoiden yksilölliset tavoitteet, jotka ovat sidoksissa toisen asteen lähihoitajakoulutuksessa nimettyihin ammattitaitovaatimuksiin. Myös opettajien digitaaliset taidot ovat vuosien saatossa parantuneet erityisesti niiden kohdalla, joiden käyttöaktiivisuus digitaalisuuden parissa on korkea sekä niiden, jotka luottavat omiin ”digikykyihinsä”. Samassa linjassa kulkee opiskelijoiden digitaitojen kehitys toki hieman verkkaisemmassa tahdissa.
Digitalisaation myötä työelämä on kokenut merkittävän murroksen. Tulevaisuuden työntekijöiltä odotetaan alasta riippumatta hyviä kognitiivisia taitoja, joustavuutta, ongelmaratkaisutaitoja sekä luovaa päätöksentekokykyä. Opettajien tulee vastata tähän työelämän muutokseen reflektiivisesti tarjoten samalla opiskelijoille mahdollisuuden erikoisosaamisen karttumiseen.
Metodi
Uudenlaisiin osaamisvaatimuksiin vastaaminen on luonut selkeän tarpeen modernille helposti lähestyttävälle digitaaliselle pedagogiikalle. Menetelmän tulee olla niin opettajan, kuin opiskelijan perspektiivistä tarkasteltuna adaptiivinen sekä saavutettava. On todettu, että tulevaisuuden digiymmärrys- ja taidot karttuvat ensisijaisesti lähihoitajakoulutuksessa substanssi harjoitteiden kautta.
Näistä lähtökohdista käsin on haluttu edelleen kehittää verkkosimulaatio-oppimista- ja opetusta. Perinteinen simulaatio-opetus tarjoaa turvallisen ja oppimistulokset ketterästi esiin tuovan menetelmän. Verkkosimulaatio mahdollistaa näiden elementtien lisäksi paikasta riippumattoman oppimisen kestävän kehityksen elementtien mukaisesti ja lähestyttävästi pehmeän teknologian keinoin. Ensisijaisen merkityksellistä on muistaa, että verkkosimulaatiotakin kannattelee pedagogiikka ei hienot laitteet tai ympäristöt, ne tarvittaessa suffiksoivat pedagogista potentiaalia.
Verkkosimulaatiossa opiskelijat ovat aktiivia toimijoita, havainnoitsijoita, kuin myös keskustelijoita. Opettajan rooli on enemmän mentorin kaltainen kysymysten herättelijä sekä johdattelija. Perinteinen verkko-opetus on opiskelijan näkökulmasta, jopa passivoivaa. Verkkosimulaatio-opetus kääntää digitaalisuuteen luottavasti tukeutuen asetelman päälaelleen. Opiskelijasta tulee aktiivinen tiedonetsijä sekä soveltaja. Näin mahdollistuu ammatillisen identiteetin voimistuminen digitaalisen pedagogiikan keinoin. Opiskelijalla on siis aktiivinen rooli ja vastuu omasta toiminnastaan osana oppimisprosessia. Opettaja mahdollistaa oppimisen ja tarjoaa oppimista tukevan ympäristön, jossa kaikkien toimijoiden on mahdollista toimia ammattiosaamista kartuttaen, niin yksilöinä, kuin osana opiskelijaryhmää.
Tulos
Verkkosimulaation keinoin opiskelija pääsee harjaannuttamaan lähihoitajan substanssiosaamisen mukaisia ammattitaitoja sekä tekemään prosessimuotoista pohdintaa, joka kasvattaa digiymmärryksen- ja taitojen ohella päätöksentekokykyä. Verkkosimulaatio on opiskelijalle turvallinen ympäristö, niin sosiaalisesti, fyysisesti, kuin myös psyykkisesti. Verkkosimulaatioiden keinoin työelämä voidaan tuoda osaksi opetuksen arkea, oppia kun voi missä tahansa!
Opiskelijoiden kokemuksia sekä ajatuksia on kerätty
verkkosimulaatio-opetukseen ja oppimiseen liittyen. Tulokset ovat positiivisia.
Opiskelijoiden mukaan verkkosimulaatiot mahdollistavat oppimisen niin
toiminnallisuuden, kuin myös erilaisten ammatillisten ajattelumallien keinoin. Todettakoon, että ensiluokkainen digitaalinen oppimisympäristö
rakentuu vaiheittain edelleen kehittyen, mutta hallitusti näyttöön perustuvan
tiedon valossa, jota kerätään jatkuen oppimismenetelmien kehittämiseksi.
Tavoite on simulaation pedagogisen suunnittelun keskiössä. Tavoitetta tuetaan digitaalisin menetelmin, jotta simulaatiosta saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti. Verkkosimulaatio toimii tähän tarkoitukseen joustavana pehmeän teknologian muotona. Simulaatiopedagogiikan käyttöönotto ei siis tarkoita isoja rahallisia investointeja. Simulaatiot mahdollistavat laaja-alaisesti erilaisten taitojen kehittymisen muun muassa interaktiivisuuden ja opiskelijoiden yhteistyötaitojen kehittymisen.
Yhteenveto
Verkkosimulaation keinoin opiskelijoita on mahdollista osallistaa elävöittäen yhtäaikaisesti opetusta. Samalla opettajille tarjoutuu mahdollisuus uudenlaisen pedagogisen työkalun käyttöön. Verkkosimulaatio on myös hyvin resurssitehokas opetuksenmalli. Toisin sanoen verkkosimulaatio on todettu merkittäväksi, ajankohtaiseksi ja verraten harvinaislaatuiseksi pedagogiseksi digitaaliseksi opetusmenetelmäksi niin opiskelijoiden, kuin opettajien näkökulmasta. Verkkosimulaatioissa opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita sekä havainnoitsijoita. Samalla mahdollistuu opettajien jatkuva oppiminen niin pedagogisesti, kuin myös ammatillisen täydennyskoulutuksen näkökulmasta. Ei digihikeä vaan ammatillista näyttöön perustuvaa toiminallista osaamista!