Multimedialla uutta sykettä nettitekstien luotettavuuden arvioinnin opetukseen
Opetusteknologia Oppimisympäristöt
Paikka: Esityssali 13 -
Puheenjohtaja: Tuula Havonen
Ajankohta: 6.10.2022 15.00 - 15.30 (30 minuuttia)
Kohderyhmä: Luokanopettajat

Multimedialla uutta sykettä nettitekstien luotettavuuden arvioinnin opetukseen
Kiili Carita Akatemiatutkija  at Tampereen Yliopisto carita.kiili@tuni.fi


Anttonen Riikka projektitutkija  at Tampereen Yliopisto riikka.anttonen@tuni.fi +358504728586

Kiili Carita akatemiatutkija  at Tampereen Yliopisto carita.kiili@tuni.fi +358443031545

Kiili Kristian professori  at Tampereen Yliopisto kristian.kiili@tuni.fi +358408262951

Malmari Taru opettajaopiskelija  at Tampereen Yliopisto taru.kunelius@tuni.fi --

Tutkimukset osoittavat, että nettitekstien luotettavuuden arviointi on monille oppilaille vaikeaa. Tutkimushankkeessamme kehitämme ja testaamme tutkimusperustaisia oppimateriaaleja ja -menetelmiä kriittisen lukutaidon tukemiseen. Tässä esityksessä esittelemme oppimateriaaleja, jotka on tarkoitettu nettitekstien kriittisen arvioinnin opettamiseen kuudennella luokalla. Hyödynsimme oppimateriaalien suunnittelussa tutkimustietoa kriittisestä nettilukemisesta, multimediaoppimisesta ja pelillistämisestä. Oppimateriaalit koostuvat opetusvideoista, niihin liittyvistä tehtävistä ja oheismateriaaleista. Hyödynnämme oppimateriaaleja ensin tutkimuksessa, jonka jälkeen materiaalit julkaistaan avoimesti.

 

Nettitekstien luotettavuuden arviointi on olennainen osa kriittistä nettilukemista. Oppimateriaalien suunnittelussa olemme huomioineet ne tekijät, joiden on todettu olevan keskeisiä luotettavuuden arvioinnissa. Lukija voi arvioida tekstin sisällön paikkansapitävyyttä ja lähteen eli kirjoittajan ja julkaisijan luotettavuutta. Nämä arviot ovat vastavuoroisia ja tukevat toisiaan. Tekstin sisältöjen paikkansapitävyyttä voi arvioida kiinnittämällä huomiota siihen, kuinka uskottavasti kirjoittaja perustelee väitteitään ja millaiseen evidenssiin hän vetoaa. Lähteen arvioinnissa voi puolestaan tarkastella kirjoittajan tai julkaisijan asiantuntijuutta ja tarkoitusperiä.

 

Videotuotannossa hyödynsimme neljää multimediaoppisen periaatetta, jotka olivat segmentointi, signalointi, personointi ja positiivisuus. Videoiden oppisisällöt segmentoitiin osakokonaisuuksiksi, jotka oppilaat pystyvät omaksumaan kerrallaan. Videoiden katsomisen jälkeen oppilaat tekevät videoihin liittyviä tehtäviä ja keskustelevat oppimastaan. Tällä pyritään varmistamaan, että oppisisällöt on omaksuttu ennen uuteen kokonaisuuteen siirtymistä. Videoissa kriittisen lukemisen keskeis sisältöjä ja eri asioiden välisiä suhteita korostetaan eli signaloidaan. Videoilla esiintyvät kouluttajat käyttävät keskustelevaa kieltä, joka on oppilaille suunnattua eli personoitua. Kouluttajien äänen sävyt, ilmeet ja eleet ovat positiivisia. Positiivisen sävyn ja personoinnin tavoitteena on lisätä oppilaiden tarkkaavaisuutta, sitoutumista ja oppimista sekä videoilla esiintyvien kouluttajien uskottavuutta. Pelillisyyttä hyödynnettiin laatimalla suoritusmerkkejä, joita oppilaat saavat edistymisestään. Oppilaat keräävät suoritusmerkkejä passiinsa, jonka avulla he voivat seurata edistymistään.

 

Toteutimme oppimateriaalista kaksi eri versiota. Perusversion videot ovat pelkistettyjä ja videoissa esiintyvä ’kouluttaja’ muistuttaa luennoivaa opettajaa. Tarinallisessa versiossa oppilaat osallistuvat etsiväkouluun, jossa kouluttajina toimii kaksi etsivää. Tarinallisuudella pyrimme sitouttamaan ja motivoimaan oppilaita sekä synnyttämään kriittiseen arviointiin liittyvää keskustelua. 

 

Myös esityksemme on tarinallinen. Lavalle astuu kolme roolihahmoa: tekstianalysaattori, multimediaattori ja motivaattori. Heistä kukin on ripotellut omat mausteensa oppimateriaaleihin. Esityksessä hahmot tarkastelevat tuotettuja oppimateriaaleja kriittisesti oman asiantuntijuutensa ja uuden tutkimustiedon avulla. Pohdimme erityisesti tarinallisuuden merkitystä – onko kyseessä vain kallis somistus vai nostaako se oppimisen uudelle tasolle?  Kerromme esityksessä myös tuloksia keväällä 2022 käynnistyvästä pilottitutkimuksesta.