-
Digitalisaation suuntaviivat - TVT-strategia Päijät-Hämeessä
Hanna-Maria Partanen
-
Opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta
Nevaranta Matias
-
Hybridit työskentelytavat
Honkonen Kaisa
-
Digiluokka 2.0 - koronasta oppia ja tulevaisuudesta koppia
Laru Jari
-
A learning environment for Internet reading in primary education
Erdmann Norbert
-
Oppilas- ja opettajaportaalit osana sujuvampaa arkea
Mehtälä Karri
-
Learning environment supporting new ways of learning, insights from user surveys
Peltonen Hannele
-
Kiertotalous tutuksi rakennusalan opiskelijalle
Autere-Kesti Anni
-
Web-sovelluksen käyttöliittymän suunnittelu alakouluikäisten lasten kanssa
Tapola Mirva
-
iPad monipuolisesti ja luovasti
Koivumaa Simon
Mistä on opettamista, oppimista ja hyvinvointia tukevat ympäristöt tehty? Kuinka osallistaa opettajia ja oppijoita niiden suunnittelussa? Tällä foorumilla esitellään oppimisympäristöjen yhteissuunnittelun tueksi kehitettyä tutkimuspohjaista viitekehystä ja työkaluja. Viitekehys ohjaa suunnittelemaan psykososiaalisia, fyysisiä ja virtuaalisia ympäristöjä, jotka tasapainoittavat joustavasti ja toimivasti yhteisöllisyyttä yksilöllisyydellä, mukavuutta terveydellä ja uudenaikaisuutta perinteisyydellä. Yhteissuunnittelun pohjana käytetään kyselyä, jonka avulla kartoitetaan, kuinka tärkeänä osallistujat pitävät tiettyjä oppimisympäristön ominaisuuksia ja kuinka hyvin kyseiset ominaisuudet huomioidaan heidän nykyisissä ympäristöissänsä. Kyselyn tulosten pohjalta tunnistetaan seikkoja, joihin olisi erittäin tärkeä kiinnittää huomiota oppimisympäristöjen suunnittelussa. Kyselyn avulla voidaan myös arvioida, kuinka hyvin ympäristöjen (uudelleen)suunnittelu on onnistunut.
Lukuvuonna 2021–22 oppimisympäristöjen tutkimukseen ja suunnitteluun on osallistunut päiväkotien, alakoulujen, yläkoulujen ja lukioiden edustajia yhteensä yhdeksästä oppilaitoksesta. Tulokset osoittavat esimerkiksi ympäristöjen tilavuuden ja meluttomuuden tärkeyden sekä opetusoppimisvuorovaikutukselle että hyvinvoinnille. Toivottiin monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia menetelmiä, tiloja ja välineitä samoin kuin helppoa mukautuvuutta ja muunneltavuutta. Oppimisympäristöjen avoimuuden sijaan korostettiin esimerkiksi pienryhmätyöskentelyn ja lepohetket mahdollistavien vetäytymisen tilojen merkitystä. Toisaalta myös vapaamuotoisia kohtaamisen tiloja arvostettiin. Siinä missä teknologisten laitteiden ja ohjelmien saatavuuden nähtiin olevan kunnossa, teknologisen infrastruktuurin toimivuudessa ja tarjolla olevassa tuessa nähtiin olevan parantamisen varaa. Tuloksia hyödynnetään yksittäisten oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tuotetaan myös tutkimuspohjaisia suunnitteluperiaatteita yleisemmin oppimisympäristön suunnittelun tueksi.