Tapahtuma Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2023 starts on 20. huhtikuuta 2023 klo 9.30.00 +0300
Opettajan digitaalinen osaaminen on hyvinvointia sekä sosiaalisia ja korkean ajattelun taitoja
Hyvät käytänteet Opetusteknologia
Aseta suosikiksi
Kohderyhmä: Luokanopettajat

Opettajan digitaalinen osaaminen on hyvinvointia sekä sosiaalisia ja korkean ajattelun taitoja
Räty-Záborszky Sinikka lehtori  at Itä-Suomen yliopisto sinikka.raty@uef.fi 0414345959


Pöntinen Susanna yliopistonlehtori, FT  at Itä-Suomen yliopisto susanna.pontinen@uef.fi 0442635338

Itä-Suomen yliopisto, Räty-Záborszky Sinikka
Räty-Záborszky Sinikka lehtori  at Itä-Suomen yliopisto sinikka.raty@uef.fi 0414345959

Opettajat ovat avainasemassa vahvistamassa oppilaiden kykyä ja myönteistä suhtautumista toimia tavoitteellisesti ja avoimesti digitaalisissa oppimisympäristöissä. Koska oppilaat eivät ole homogeeninen ryhmä digitaalisen teknologian soveltamisessa oppimiseen, ammatillisesti pätevät opettajat huomioivat ja vahvistavat oppijoiden erilaisia tarpeita. Posteriesityksessä kuvaamme luokanopettajien digitaalisen osaamisen osa-alueita, jotka ovat kriittisiä digitaalisesti osallistavan opetuksen toteuttamisessa. Tarkastelemme näitä osaamisalueita suomalaiseen opettajankoulutukseen kehitetyn MAP-mallin (Metsäpelto ym. 2021) viitekehyksessä. Tässä toimintatutkimuksessa (Reason & McArdle, 2004) tutkimusaineisto koostui opettajien ryhmäkeskusteluista sekä niitä tukevista opetuksen ja oppimisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja reflektointiin liittyvistä dokumenteista, havainnoista sekä kenttämuistiinpanoista. Nämä aineistot kerättiin kahdessa itäsuomalaisessa peruskoulun luokassa viiden vuoden aikana. Tavoitteena oli tukea oppilaiden digitaalista osaamista eri oppiaineissa Ilomäen ym. (2016) mallia soveltaen. Tulostemme mukaan aktiivisesti digitaalista toimintakulttuuria kehittävän opettajan keskeiset kompetenssialueet voidaan jäsentää sosiaalisiin taitoihin, korkeamman tason ajattelun taitoihin sekä ammatillisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Tutkimuksemme vahvistaa, että opettajien luottamus digitaalisen teknologian käyttöön ja avoimuus uudelle teknologialle on kriittistä (Lucas ym., 2021). Opettajan joustavuus ja avoimuus erilaisuutta ja uutta kohtaan on merkittävää. Keskiössä on halu toteuttaa uudenlaisia digitaalisia toimintatapoja, jotka edistävät ja tukevat oppiaineiden oppimista, arviointia sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Johtopäätöksenä voimme todeta, että ammatillisesti hyvinvoiva opettaja käyttää digitaalisuutta opetuksessa ja oppimisessa luonnollisena ja erottamattomana osana koulupäivän arkea. Hän jäsentää opetuksen, oppimisen ja digitaalisuuden eheäksi toinen toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.  

 

Ilomäki, L., Paavola, S., Lakkala, M., & Kantosalo, A. (2016). Digital competence–an emergent boundary concept for policy and educational research. Education and information technologies, 21(3), 655-679. 

Lucas, M., Bem-Haja, P., Siddiq, F., Moreira, A., & Redecker, C. (2021). The relation between in-service teachers' digital competence and personal and contextual factors: What matters most?.Computers & Education, 160, 104052. 

Metsäpelto, R. L., Poikkeus, A. M., Heikkilä, M., Husu, J., Laine, A., Lappalainen, K., ... & Suvilehto, P. (2021). A multidimensional adapted process model of teaching. Educational assessment, evaluation and accountability, 1-30. 

Reason, P., and McArdle, K. (2004). Brief Notes on the Theory and Practice of Action Research. In S. Becker, and A. Bryman (edt.) Understanding Research Methods for Social Policy and Practice. London: The Polity Press, 114–122.