-
Teknostressin hallinta lähi- ja etäopetustilanteissa
Mehtälä Saana
-
Tule mukaan: Computational Thinking ongelmanratkaisutaitona perusopetuksessa
Markkanen Aleksi
-
Mitä digitaalisesta toimintakulttuurista tulee huomioida digitalisaation linjausten saavuttamiseksi?
Syvänen Antti
-
Opinvoimala.fi:sta lisävirtaa opiskeluun
Luostarinen Aki
-
Pelikasvatus 6.-9. luokkalaisten oppimisen tukena
Järvenpää Timo
-
Vastuullinen tekoäly opiskeluhyvinvoinnissa ja ohjauksessa
Merikko Joonas
-
H5P-työkaluilla verkkotehtäviä ja oppimateriaaleja
Laakso Matleena
-
Miten opetan tekoälyä oppilaille? Generation AI hankkeessa kehitetty oppimateriaali auttaa!
Laru Jari
-
PODI - polkuja ja palveluja digitaaliseen ohjaukseen ja oppimiseen
Maija-Liisa Laukkanen
-
Treenaa tekoälyn maanittelutaituriksi
Honkonen Kaisa
- Ammatillinen oppilaitos: Opettajat
- Lukion opettajat
- Peruskoulun aineenopettajat
Ammatillisen toisen asteen oppilaitoksessamme, Riveriassa, on viime vuosina kehitetty päämäärätietoisesti ja tutkimusperustaisesti opiskelijalähtöistä, ajasta ja paikasta riippumatonta yhteisten tutkinnon osien verkko-opetusta. Olemme tuottaneet ja ylläpitäneet pienellä opettaja-, asiantuntija- ja tuottajatiimillä kaikkinensa lähes 200 asynkronista verkko-opintoa, ja tällä hetkellä verkko-opintoja suoritetaan vuositasolla noin 17 000 osaamispisteen edestä. Verkkopedagogisesti laadukkaiden ja resurssitehokkaiden toteutusten kulmakiviä ovat olleet muun muassa yhdenmukainen käsikirjoitus- ja tuotantoprosessi, verkko-opintojen yhtenäiset ulkonäöt, aktiviteettityypit ja ohjemateriaalit ja toiminnan jatkuva kehittäminen opiskelijapalautteen pohjalta. Ammatillisen koulutuksen reformi vuodelta 2018 nosti keskiöön opiskelijoiden yksilölliset oppimispolut, mikä esimerkiksi yhteisten tutkinnon osien verkko-opinnoissa voi tarkoittaa osaamisen hankkimisen ja osoittamisen materiaalien poluttamista esimerkiksi opiskelijan opiskeleman alan, taitotason, kertaustarpeen, lisäharjoitustarpeen ja jatko-opintohaaveiden perusteella. Poluttamisen lisäksi verkko-opinnoissa on panostettu esimerkiksi välittömään palautteeseen. Tiedetään, että välitön palaute on usein ainoa palaute, jonka opiskelija lukee ja että juuri välitön palaute on yksi niistä ominaisuuksista, joka tekee pelillistämisestä koukuttavaa.
Laadukkaiden verkko-opintojen käsikirjoittaminen ja tuottaminen on vaatinut opettajilta ja tuottajilta paljon työtä - yksittäisen verkko-opinnon käsikirjoituksen laajuus kun voi olla satoja Word-sivuja. Kaikesta työstä huolimatta opettajat ovat muun muassa pohtineet, että verkko-opintoja pitäisi pystyä yksilöllistämään vielä enemmän; esimerkiksi pelkästään ammatillisia perustutkintoja on kymmeniä, puhumattakaan opiskelijoiden moninaisista lähtötaidoista. Toisaalta opiskelijoille olisi tärkeää pystyä antamaan välitöntä palautetta myös opettajan tähän asti arvioimista soveltavista tehtävistä. Oman haasteensa työhön tuovat muutaman vuoden välein päivittyvät tutkinnon perusteet ja vähintäänkin teknisiä päivityksiä verkko-opintoihin vaativat oppimisympäristöpäivitykset. Verkko-opintojen toteutusten tulisi olla laadukkaita ja riittävän monipuolisia, mutta samalla teknisesti ja materiaalimääriltään keveitä, jotta jatkuviin päivityksiin pystyttäisiin reagoimaan ketterästi.
Esityksessäni havainnollistan, miten uudet generatiivista tekoälyä käyttävät sovellukset voivat jo nyt, mutta erityisesti lähitulevaisuudessa mahdollistaa aiempaa helpommin laadukkaan verkkopedagogiikan toteuttamisen. Kerron myös, mitä yksittäisen opettajan ja koulutusorganisaation tulee ottaa huomioon esimerkiksi oppimisympäristön opiskelijalle aiheuttaman kognitiivisen kuormituksen näkökulmasta, kun oppimisympäristöön integroidaan uusia tekoälypohjaisia toimintoja. Lisäksi esittelen, miten opiskelijat on oppilaitoksessamme osallistettu verkko-opetuksen kehittämiseen sen kaikissa vaiheissa ja jälleen myös nyt tekoälypohjaisten sovellusten käyttöönottoa suunniteltaessa. Vaikka yksilöllisten oppimispolkujen vaatimus korostuu erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, esitys on suunniteltu siten, että se tarjoaa ratkaisuja opiskelijalähtöisen verkko-opetuksen toteuttamiseen kaikilla koulutusasteilla. Esityksessä on huomioitu myös se, että verkko-opetukseksi voidaan laskea kaikki opetus, jossa hyödynnetään digitaalisia sovelluksia ja materiaaleja. Näin ollen esitys tarjoaa eväitä paitsi asynkroniseen ja synkroniseen verkko-opetukseen myös perinteisimmissä oppimisympäristöissä tapahtuvaan opetukseen, jossa hyödynnetään digitaalisia sovelluksia ja materiaaleja.