Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2024
-
Mitä digitaalisesta toimintakulttuurista tulee huomioida digitalisaation linjausten saavuttamiseksi?
Syvänen Antti
-
ViLLE-asiantuntijakoulutus ja omien tehtävien laatiminen ViLLE-oppimisympäristöön
Enges Petra
-
Kuvataidetta tekoälyllä STEAM-prosessin keinoin
Vorne Paula
-
Näkökulmia ohjelmoinnin opetukseen ammatillisella toisella asteella
Avellan Tero
-
Virtuaalitodellisuus opetuksessa, yhteistyö ja vuorovaikutus
Mattila Maria
-
Digital Literacy and Digital Presence in Finnish Classrooms
Vallery Michael
-
Putkentaivutuksen VR-sovellus
Mika Aaltonen
-
H5P-työkaluilla verkkotehtäviä ja oppimateriaaleja
Laakso Matleena
-
Doctoral Consortium
Viteli Jarmo
-
Vopeka ja Jopeka varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digiosaamisen arviointityökalut
Teppo Terhi
- Luokanopettajat
- Peruskoulun aineenopettajat
- Varhaiskasvatuksen henkilöstö
Linnut viestintuojina - avoin ympäristötieto opetuskäytössä
Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan nopeaa tiedonkulkua, paitsi tutkijoilta päättäjille, myös tutkijoilta lapsille ja nuorille sekä heidän opettajilleen. Vain ajantasaiseen tietoon nojaten osaamme arvioida luonnontilaa ja toimiemme vaikutuksia. Meistä jokainen on osa luontoa ja omalla toiminnallamme vaikutamme elinympäristömme tilaan. Lapsilla ja nuorilla on oikeus oppia, kuinka ihmistoiminta vaikuttaa muihin lajeihin ja kuinka ekosysteemit kytkeytyvät toisiinsa.
Opetussuunnitelmissa kestävä elämäntapa nähdään opetuksen lähtökohtana ja kouluilla on iso rooli ympäristötietoisuuden vahvistamisessa. Luonnon havainnointi, luonnontuntemus ja luonnon prosessien ymmärtäminen ovat keskeisiä opetussuunnitelman sisältöjä aina esiopetuksesta lukioon saakka. Luontokokemukset luovat perustan luonnon arvostamiselle. Luontoympäristöjen hyvinvointihyödyt ovat tutkittuja: luonnossa lapset ja nuoret keskittyvät paremmin, kokevat vähemmän stressiä ja osallistuvat aktiivisemmin. Omat havainnot jättävät vahvempia muistijälkiä kuin oppikirjasta luettu. Vaikuttaminen oman lähiympäristön tilaan tuo toivoa. Säännöllinen luonnossa oppiminen on kutenkin edelleen vain harvojen opettajien ja oppilaiden arkea, ulko-opetus koetaan haastavaksi ja lajiston opettaminen koetaan monesti erityisen vaikeaksi.
Linnut viestintuojina -opetusmateriaalin siivittämänä opettaja voi lähteä oppilaidensa kanssa tutkimusretkelle lähiluontoon taskuissaan tekoäly ja kansallinen havainto- ja tutkimustieto. Opettaja saa napinpainalluksella oman paikkakuntansa senhetkisen valikoiman havainnoitavista lintulajeista sekä uusimpaan tutkimustietoon perustuvat riittävät pohjatiedot kyseisistä lajeista ja niihin vaikuttavista ympäristömuutoksista. Hän voi lähettää lajivalikoiman perustietoineen oppilaalle, joka saa rajatun näkymän opetusmateriaaliin - sopivasti, mutta ei liikaa. Tutkimusretken voi aloittaa lähiluonnosta, ja havaintoja voidaan tallentaa kansallisiin lajitietorekistereihin tekoälyä hyödyntävien kansalaishavainnointi-sovellusten avulla. Tai tutkimuksia voidaan tehdä ympäristömuutos-vetoisesti, tutustua miten esimerkiksi ilmastonmuutos tai metsätalous on vaikuttanut lintulajeihin.
Esityksestämme saa mukaansa myös muita valmiita perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen sovellettavia avointa ympäristötietoa hyödyntäviä ja uusimpaan tutkimustietoon pohjautuvia opetusmateriaaleja, sekä opetuskäyttöön soveltuvia toimintamalleja luontohavaintojen tallentamiseen, kuten oppilasohjeet iNaturalist- ja Muuttolintujen kevät -sovellusten käyttöön. Materiaalit ja toimintamallit on kehitetty yhteistyössä Suomen lajitietokeskuksen, Suomen ympäristökeskus SYKEn, Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringan sekä Jyväskylän yliopiston kanssa.
Oppilaiden omat luontohavainnot ja osallistuminen kansalaistieteeseen tuo ammattimaisen luonnontilan seurannan lähemmäksi oppilaan kokemusmaailmaa ja auttaa ymmärtämään tieteen kautta rakentuvaa tietoa. Eliökokoelman tai kasvion tekemisen tai lähivesistön tutkimisen yhdistäminen kansalaishavainnointiin voisi motivoida oppilasta uudella tavalla, kun havainnot tallentuvat samalla kansallisiin laji- ja ympäristötietokantoihin. Kansalaishavainnoinnilla kerätyt isot datamassat ja pitkät aikasarjat yleisistä lajeista voivat ympäristön muuttuessa osoittautua tulevaisuudessa hyvinkin arvokkaiksi. Lajihavainnot auttavat myös lajintunnistuksessa auttavien tekoälymallien kehittämisessä.
Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto on pureutunut yhteistyöhankkeissaan tiedonkulun sujuvoittamiseen tutkijoilta lapsille ja nuorille, innostamiseen ulko-opetukseen sekä kansalaishavaintojärjestelmien opetuskäyttöön. Avoimen ympäristötiedon käytön ja keräämisen yhdistäminen kouluissa tehtävään luonnon havainnointiin on uudenlainen toimintamalli, jolla vahvistetaan samanaikaisesti luontosuhdetta, digitaitoja, luonnonlukutaitoa ja ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden yhteydestä luonnon ja ihmisen itsensä hyvinvointiin.
Lisätietoja: https://mappa.fi/teemareput/linnut-viestintuojina/