Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2024
-
Tekoäly yhteisöllisen oppimisen ja kehittämisen tukena
Pauliina Venho
-
ViLLE-asiantuntijakoulutus ja omien tehtävien laatiminen ViLLE-oppimisympäristöön
Enges Petra
-
Ei digihikeä vaan ammatillista näyttöön perustuvaa toiminallista osaamista!
Kamberg Sini-Charlotta
-
HYVÄ HOMMA! Työelämätaitoja toisen asteen opiskelijoille
Olkkonen Minna
-
Vopeka ja Jopeka varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digiosaamisen arviointityökalut
Teppo Terhi
-
Opiskelijahyvinvointia digitaalisia oppimisympäristöjä kehittämällä
Sintonen Sanna
-
Tule opiskelemaan energiasiirtymän aiheita ilmaiseksi verkossa!
Aejmelaeus Monica
-
Tee itse sparrattu tekoälybotti
Kalliolehto Jukka
-
Pelikasvatus 6.-9. luokkalaisten oppimisen tukena
Järvenpää Timo
-
Oppilaiden ohjelmoinnillisen ajattelun arviointi ja kehittäminen digitaalisessa oppimisympäristössä
Lehtonen Daranee
- Ammatillinen oppilaitos: Asiantuntijat, suunnittelijat, ohjaajat, koordinaattorit
- Kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat
- Peruskoulun aineenopettajat
Visuaalisten esitysten, kuten diagrammien, taulukoiden ja kaavioiden, käyttö on yleistynyt huomattavasti ja ne ovat olennainen osa niin tiedon esittämistä kuin sen vastaanottamista. Diagrammien ja tilastojen tulkinta ei kuitenkaan ole aina helppoa, ja epähuomiossa niistä voi tehdä helposti virheellisiä tulkintoja ja päätelmiä. Diagrammeilla luodaan vahvasti erilaisia mielikuvia, ja diagrammin visuaalinen esitystapa saattaa olennaisesti vaikuttaa tulkintoihimme ja mielikuviimme asioiden tilasta. Tällöin taito lukea ja tulkita diagrammeja astuukin keskeiseen rooliin ihan arkisenkin päätöksenteon kannalta: pitäisikö ottaa influenssarokotus, entä vaihtaako oma sähkösopimus pörssisähköön, tai minkä puoleen ehdokasta äänestäisin?
Critical hankkeessa olemme kiinnostuneita nuorten kriittisen lukutaidosta ja kehittymisestä. Yhdessä hankkeen tutkimuksista keskitytäänkin diagrammien kriittiseen lukutaitoon. Diagrammien peruslukutaidon osalta nuoret (n=404, ikä keskimäärin 13,63) suoriutuivat hyvin: lähes kaikki nuoret osasivat poimia diagrammista yksittäisen informaation. Sen sijaan nuorilla oli haasteita tehtävissä, joissa tuli tulkita ja hyödyntää vähintään kahta diagrammissa esitettyä arvoa. Tämän lisäksi suuri osa nuorista ei osaa tulkita harhaanjohtavia diagrammeja. Otaksumme, että harhaanjohdettavissa olevat lukijat luottavat tulkinnassaan diagrammin visuaaliseen esitystapaan, kiinnittämättä riittävästi huomiota diagrammin numeeriseen informaatioon. Nuorten diagrammien tulkintataidoissa on myös hälyttävän suuria eroja, mikä on huolestuttavaa.
Tämän havainnon innoittamana lähdimme tutkimaan suomalaisissa yläkoulun oppikirjoissa olevia diagrammeja ja niihin liittyviä tehtäviä kymmenessä oppiaineessa, kokonaisuudessaan 41 eri kirjasarjaa oppikirjoineen. Oppikirjoista löydettiin yhteensä 1977 diagrammia. Lähes puoleen diagrammeihin kohdistuvista tehtävänannoista vastauksen antamiseksi riitti, että osaa lukea diagrammista yksittäisiä arvoja. Tämä havainto noudattaa myös samaa linjaa aiemmin mainitun kanssa: nuoret osasivat poimia yksittäisen informaation diagrammista hyvin. Tämä ei ole yllättävää, koska tällaisia tehtävätyyppejä oppikirjoissa on myös eniten. Toiseksi eniten oppikirjoissa on tehtävänantoja, joissa tulee tulkita ja vertailla diagrammista löytyviä tietoja. Sen sijaan tiedon soveltamista edellyttäviä tehtäviä on hyvin vähän.
Suurin osa diagrammeista ja niihin liittyvistä lukutaidon sisällöistä oli matemaattis-luonnontieteellisten oppiaineiden oppikirjoissa, joissa diagrammit olivat myös hyvin tehtyjä, kun taas reaaliaineiden oppikirjoissa diagrammeja oli vähemmän ja niissä oli myös enemmän puutteita. Eri oppiaineiden ja eri kirjasarjojen välillä oli myös suurta vaihtelua: joissakin kirjasarjoissa oli runsaasti diagrammeja tehtävien yhteydessä, kun taas joissakin reaaliaineiden oppikirjoissa tällaisia tehtäviä ei ollut välttämättä lainkaan. Diagrammien kriittistä lukutaitoa, kuten luotettavaa alkuperää tai visuaalisen esityksen mahdollista harhaanjohtavuutta, käsiteltiin ainoastaan 15 kertaa koko aineistossa, ja silloinkin vain muutamien oppiaineiden oppikirjoissa: matematiikassa, uskonnossa ja maantiedossa. Suuri oppiaineiden ja oppikirjasarjojen välinen vaihtelu antaa viitteitä siitä, että vielä ei ole muotoutunut vakiintunutta käytäntöä sisällyttää diagrammien lukutaitoa tukevia sisältöjä oppikirjoihin. Diagrammien kriittisen lukutaidon opettaminen ei myöskään saisi jäädä ainoastaan vain pienen osan oppiaineista vastuulle, vaan se tulee ottaa laajemmin huomioon opetuksessa.
Tilastoilla ja diagrammeilla voidaan johtaa helposti harhaan – eritoten, jos lukija ei ole harjaantunut diagrammien kriittinen lukija. Samaan tapaan kuin kirjoitetunkin tekstin lukeminen ja tulkitseminen, myös diagrammien lukutaidon kehittyminen edellyttää systemaattista ja toistuvaa taitojen harjoittelua. Diagrammien kriittinen lukutaito tulisi huomioida paremmin niin opetussuunnitelmissa, oppimateriaaleissa kuin opetuksessakin. Koulujärjestelmämme pitäisi taata nuorille riittävät taidot lukea ja tulkita sekä numeerisesti että visuaalisesti esitettyjä tilastoja kriittisesti. Oppimateriaalien ei tulisi keskittyä vain hyvin laadittujen tilastojen ja diagrammien tarkasteluun, vaan nuorille tulee opettaa taitoja tunnistaa erilaisia diagrammeilla manipuloinnin ja vaikuttamisen keinoja.
Oppimateriaalien uudistaminen vie aikansa, joten halusimme Criticalissa luoda harhaanjohtavien diagrammien tulkintaa tukevan MediaWatch-oppimispelin. Esittelemme tämän avoimesti verkossa saatavilla olevan MediaWatch-pelin uusimman version esityksen lopussa.