-
Itsearviointityökalut tiedolla johtamisen sekä opettajien ja rehtoreiden oman reflektion välineinä
Tanhua-Piiroinen Erika
-
Kestävää energiaa, onnistunut STEAM-MOK
Kangas Vuokko
-
Omien tehtävien laatiminen ViLLE-ympäristössä
Enges Petra
-
Digital self-assessment - A roadmap to student engagement
Pirkko Ala
-
Tuunaa, värkkää ja innovoi - STEAM-prosessi käyttöön
Vorne Paula
-
Teknisten ratkaisujen tuolla puolen - palvelumuotoilun hyödyntäminen digistudioiden kehittämisessä
Leiviskä Kimmo
-
Digitaalisen yhteistyön uudet aatteet
Taatila Minna
-
Digitalisaation suuntaviivat - TVT-strategia Päijät-Hämeessä
Hanna-Maria Partanen
-
Voice of korkeakoulu – Podcasteista kuulokulmaa oppimiseen
Vihmalaakso Jarmo
-
Digiterkkarit äitien tukena
Kukkonen Erika
Esitysdiat
Opettajat ovat jo
kymmenen viime vuoden ajan ahkerasti vastanneet muun muassa digiosaamiseen ja
-pedagogiikkaan liittyvään Opeka-itsearviointikyselyyn. Lisäksi rehtoreiden
Ropeka- ja oppilaiden Oppika-itsearviointikyselyt ovat olleet vuodesta 2017
lähtien käytössä suuressa osassa Suomen kuntia ja kaupunkeja. Kyselyiden
tulosten perusteella koulujen johto sekä kunnan opetushallinto ovat voineet
kehittää kunnassaan koulujen digipedagogiikkaa, toimintakulttuuria ja
digistrategiaa, sekä suunnitella tarvittavia koulutuksia ja laite- ja
ohjelmistohankintoja. Kyselyt ovat toimineet näin tiedolla johtamisen tukena.
Kaikkien kolmen kyselyn vastauksia voidaan tarkastella myös yhteisen OOR-koontipalvelun avulla, jossa kuntatasolla nähdään kunkin vuoden kyselyiden vastaajamäärät sekä yhteenveto raporteista kyselyittäin ja kouluasteittain. Myös oman kunnan eri koulujen tuloksia voidaan OOR-palvelussa tarkastella kuvioissa rinnakkain, mikä tukee esimerkiksi opetusresursseissa tai oppimisympäristöissä tapahtuneiden muutosten vaikuttavuuden arviointia.
Itsearviointien tarkoituksena on myös kannustaa vastaajia reflektoimaan omaa osaamistaan ja toimintatapojaan, sekä hyödyntämään kyselyn tuottamia raportteja oman työnsä kehittämisessä. Opekan vastausten perusteella tämä viime mainittu on jäänyt kuitenkin turhan vähälle huomiolle. Opekan vastaajat ovat kyllä hyödyntäneet itsearviointiraportteja kyselyvastausten perusteella jonkin verran, mutta silti huomattavan moni vastanneista ei ole tullut edes ajatelleeksi, miten itse niitä voisi hyödyntää. Vaikuttaa siltä, että opettajia on pyydetty vastaamaa, he ovat kyselyn täyttäneet ja siinä kaikki.
Tässä foorumiesityksessä esittelemme erilaisia tapoja käyttää Opekan ja muiden OOR-kyselyiden raportteja sekä opettajien oman työn että koko koulun tai kunnan opetustoiminnan kehittämiseen. Haluamme myös herättää keskustelua raporttien laajempaa käyttämistä tukevista toimenpiteistä: minkälaisia raportteja kaivataan, miten nykyisiä kannattaisi kehittää ja miten raporteista saisi parhaan hyödyn.
Esitys perustuu sekä Opekan avoimiin vastauksiin tulosten hyödyntämisestä, että esitykseen mukaan kutsuttavien asiantuntijoiden esimerkkeihin omista kouluistaan ja kunnistaan.