”Hyppy syvään päähän” – ammattikorkeakouluopettajien kokemuksia etäopetuksesta koronakeväänä 2020
Distance education Good practices Quality of teaching
Location: Esityssali 23 -
Time: 12/2/21, 12:00 PM - 12:30 PM (30 minutes)
Target group: University of applied sciences: Teachers

”Hyppy syvään päähän” – ammattikorkeakouluopettajien kokemuksia etäopetuksesta koronakeväänä 2020
projektipäällikkö  at JAMK paula.tyrvainen@jamk.fi


Ikonen Hannu
Ikonen Hannu kehittämispäällikkö  at JAMK hannu.ikonen@jamk.fi

Kullaslahti Jaana
Kullaslahti Jaana tutkijayliopettaja  at HAMK jaana.kullaslahti@hamk.fi

Laitinen-Väänänen Sirpa
Laitinen-Väänänen Sirpa johtava tutkija  at JAMK sirpa.laitinen-vaananen@jamk.fi

Tyrväinen Paula
Tyrväinen Paula projektipäällikkö  at JAMK paula.tyrvainen@jamk.fi 0405309231

Ammattikorkeakoulut ovat muun yhteiskunnan tavoin toimineet täysin uudenlaisessa tilanteessa maaliskuusta 2020 alkaen, jolloin koronapandemian vuoksi korkeakoulujen kampuksia suljettiin ja opetus siirtyi verkkoon. Poikkeuksellinen tilanne pakotti korkeakoulut etätyöhön, etäopetukseen ja etsimään uusia toimintatapoja. SAMOK Ry:n keväällä 2020 toteuttamassa opiskelijakyselyssä lähes puolet (49 %) kyselyyn vastanneista ammattikorkeakoulujen opiskelijoista koki opetuksen laadun heikentyneen korona-aikana. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista tarkastella ammattikorkeakouluopettajien kokemuksia samasta ajanjaksosta sekä pedagogisia ratkaisuja, jotka opettajat kokivat poikkeusaikana toimiviksi ja toisaalta myös niitä asioita, joissa opettajat kokivat, etteivät olleet onnistuneet toivomallaan tavalla. 

Ammattikorkeakoulut toteuttivat yhteistyössä toukokuussa 2020 opetushenkilöstölleen verkkokyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää opettajien kokemuksia etäopetuksesta koronapandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa strukturoiduin ja avoimin kysymyksin. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla ja strukturoidut kysymykset taas tilastollisin kuvaavin tunnusluvuin. 

Kyselyyn vastasi 1561 opettajaa, joka on noin 31 % kaikista ammattikorkeakoulujen opettajista (Vipunen). Vastaajia oli kaikista ammattikorkeakouluista ja he edustivat kaikkia koulutusaloja.  Kyselyn perusteella voidaan todeta, että ammattikorkeakoulut onnistuivat etäopetukseen siirtymisessä kevään poikkeustilanteessa pääosin hyvin, vain 2 % vastaajista koki, ettei siirtymisessä onnistuttu. Tiedotus poikkeusjärjestelyistä koettiin onnistuneeksi, työskentely verkossa kollegoiden kanssa oli sujuvaa ja ammattikorkeakoulussa käytössä olevat työkalut soveltuivat pääosin etätyöskentelyyn.  

Ammattikorkeakouluissa on verkko-opetusta tehty ja kehitetty jo pitkään ja useat opettajat olivat opettaneet verkossa jo ennen koronaa.  Kokeneille verkko-opettajille poikkeustila ei tuonut muutosta heidän normaaliin opetukseensa. Opetus jatkui kuten ennenkin eikä esimerkiksi erityistä tuen tarvetta ollut. Suurin muutos kosketti sitä joukkoa, jolla ei ollut entuudestaan verkko-opetusta tai sitä oli vain vähän. 

Ammattikorkeakouluissa pyrittiin reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti ja opettajille järjestettiin keväällä tukea monin eri tavoin (esim. ohjeet, klinikat, verkkotapaamiset/webinaarit ja henkilökohtainen tuki). Myös oman korkeakoulun ulkopuolelta oli saatavissa tukea, kun monet hankkeet sekä yksittäiset toimijat yksin ja ryhminä jakoivat verkko-opetukseen liittyviä ohjeita, aineistoja ja materiaaleja avoimesti kenen tahansa käyttöön. Keskeisimmäksi tuen lähteeksi kyselyn perusteella nousevat kuitenkin kollegat ja ylipäätään oman korkeakoulun tarjoamat palvelut kuten henkilökohtainen tuki oman korkeakoulun verkko-opetuksen tukihenkilöiltä, IT-tukipalvelut, esimies sekä oman korkeakoulun verkkotapaamiset ja ohjeet. Poikkeuksellisessa tilanteessa kollegat ja yhteisöllisyys olivat merkittäviä opettajan työtä tukevia tekijöitä.  

Parhaiten opettajat kokivat onnistuneensa verkossa tapahtuvassa opetustyössä (verkkoluennot ja webinaarit, pienryhmätyöskentely, opetusmenetelmät ja oppimisen muotoilu), oppimistehtävien ja tenttien sekä väliarviointien laadinnassa, ohjauksessa ja materiaalien tuottamisessa. Perustyö verkossa sujui siis valtaosalla opettajista hyvin. Haastavammaksi sen sijaan koettiin vuorovaikutus ja opiskelijoiden osallistaminen. Lisäksi haasteita aiheutti opetuksen vieminen verkkoon, kun kyse oli esim. käytännön harjoituksiin tai labroihin liittyvästä opetuksesta.  Lähes puolet opettajista koki etätyöskentelyn ja –opetuksen kuitenkin mieleiseksi ja toivoi näiden mahdollisuuksien jatkuvan tulevaisuudessakin harkitun lähiopetuksen rinnalla.    

Kyselyn perusteella näyttää siltä, että suurin osa AMK-opettajista on selvinnyt äkkinäisestä etätyöskentelyyn siirtymisestä hyvin. Sekä opettamiseen että työyhteisötyöskentelyyn on syntynyt uusia toimintatapoja, joiden toivotaan jäävän käyttöön. Kehittämisalueena aineistosta nousi vuorovaikutus oppilaiden kanssa ja heidän vahvempi osallistamisensa, johon tarvitaan osaamista ja pedagogisia ratkaisuja. Osa opettajista halusi jatkaa verkossa tai siirtää ainakin enemmän työskentelyään verkkoon, kun taas osalle etätyöskentely ei tuntunut omimmalle ja he kaipasivat paluuta joko täysin tai ainakin osin perinteiseen kasvotusten tapahtuvaan opetukseen.