Digitalisaation ja robotiikan sulautuessa yhä kiinteämmäksi osaksi digimaailman oppimisympäristöjä, se ei poista sitä tosiasiaa, että oppimisen aktiivisina toimijoina ovat edelleen inhimilliset ihmiset, joiden aidolla vuorovaikutuksella ja yhteisellä toiminnalla on oppimisen kannalta oleellinen merkitys. Opiskeluryhmien rakentava ja sujuva yhteistyö sekä turvallinen oppimisilmapiiri parantavat tutkitusti paitsi oppimisen laatua, vaikuttavat myös opiskelijan hyvinvointiin.  Motivaatio ja sitoutuminen opintoihin kohoavat ryhmien jäsenten keskinäisen yhteistyön onnistuessa, työmäärän kuormittavuuden jakautuessa, vertaisopiskelijoiden kannustaessa ja tukiessa emotionaalisesti toisiaan jakamalla samanlaisia oppimiskokemuksia. Sosiaalinen vuorovaikutus ja ryhmässä toimimisen taidot ovat myös niitä pehmeitä osaamisen taitoja, joiden perään tulevaisuuden työelämätaitoina yhä äänekkäämmin kuulutetaan. Ammattikorkeakouluissa yleistyneissä monimuoto- ja verkko-tutkinnoissa opiskelijoiden ryhmäytymisen ja yhteistyön käynnistyminen vaatii kuitenkin perinteisten kasvokkain toteutettujen ryhmäyttämistilanteiden sijaan ohjaajalta entistä joustavampia verkkopohjaisia ryhmäyttämisen toimintamalleja ja digiohjausosaamista.

Tämä esitys pohjautuu Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston hankekokeiluun, jossa opintonsa aloittavien opiskelijaryhmien opiskelijoita ryhmäytettiin erilaisin digitaalisin apuvälinein (Teams, Moodlerooms Collaborate), erityisesti mobiilin puhelinsovelluksen Tuudon avulla. Verkkopohjainen ryhmäyttäminen aloitettiin jo ennen opintojen alkua, heti opiskelijoiden vastaanotettua opiskelupaikan Opintopolussa.  Opintojen aloittamista koskevassa infokirjeessä (ammattikorkeakoulun verkkosivuilla) ohjeistettiin lataamaan Tuudo-sovellus ja liittymään siellä omaan heille perustettuun opiskelijaryhmään. Opettajatuutori ja opinto-ohjaaja olivat laatineet opiskelijoille ryhmäyttämiseen liittyvän ennakkotehtävän, jonka avulla uudet opiskelijat aloittivat tutustua jo ennen opintoja toisiinsa. Tuudo-sovelluksella korvattiin perinteiset opettajatuutoreiden AC:ssa toteuttamat aikaansidotut ennakkotapaamiset sekä aloitusviikkojen lähitapaamisia. Tuudon avulla autettiin muodostuvan ryhmän toiminta alkuun, luotiin tuttavallista ilmapiiriä ja käynnistettiin jäsenten keskinäistä rakentavaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Tuudon ohjattu käyttö ryhmäyttämisessä painottui ennen opintoja alkaneesta vaiheesta kahteen ensimmäiseen opiskelukuukauteen. Tuudoa hyödynnettiin myös perustettujen pienryhmien eli ”study groupien” (4-6 henkilöä) ryhmäyttämisessä. Pienryhmät laativat ja jakoivat mm. omien ryhmien yhteiset pelisäännöt Tuudoon. Ryhmäytymisen käynnistyttyä yhteydenpito Tuudossa jatkui edelleen painottuen vapaamuotoisemmaksi sekä nopeaan tiedottamiseen ja viestintään.

Kerätyn opiskelijapalautteen mukaan Tuudo soveltui opintojen alussa tutustumiseen ja ryhmäyttämiseen erinomaisesti. Kokeiluun osallistuneet opiskelijat suosittelivat Tuudon käyttöä ja kokivat sen hyödylliseksi. Opintojen aloittaminen koettiin turvallisemmaksi, koska ryhmän kesken oli tultu jo tutuksi. Tuudon käyttöön ottaminen onnistui matalalla kynnyksellä, koska se ei vaatinut erityistä perehdytystä ennakkoon ja itse sovellus koettiin hyvin helppokäyttöiseksi. Tuudon hyvä puoli on, että se ei ole opiskelijoille ladattava ylimääräinen lisäsovellus, vaan korkeakouluopiskelijat käyttävät Tuudoa hyödykseen laajasti opinnoissa muutoinkin esim.  tiedotteiden, lukujärjestysten ja opintosuoritusten katsomiseen. Kirjautuminen käyttöönoton yhteydessä onnistuu opiskelijan yleisillä amk-tunnuksilla eikä vaadi siten esim. henkilökohtaisen puhelinnumeron tai some-tilin tunnusten käyttämistä. Tuudo on myös henkilöstön käytössä ja opettajatuutori ja muu ohjaushenkilöstö pääsevät helposti organisaation roolista mukaan.  

Jonkin verran haastetta toi aika ajoin Tuudon käytössä ilmenneet katkokset ja ohjelmapäivitykset. Tuudon aloitus ryhmäyttämistarkoituksessa vaatii myös ohjaajilta alussa aktiivista roolia sekä ryhmädynamiikan tuntemusta, jotta viestintä saadaan hyvin käyntiin. Ellei viesteihin Tuudossa vastata tai keskustelu ei lähde jostain syystä käyntiin, osa opiskelijoista hakeutuu muiden epävirallisempien somekanavien käyttöön (esim. WhatsApp, Facebook). Nämä epävirallisemmat lisäryhmät eivät sinänsä haittaa, mutta epävirallisemmissa kanavissa opetus- ja ohjaushenkilöstön ja myös kaikkien opiskelijoiden tasapuolinen mukanaolo ja siten ryhmäyttämisen toteuttaminen on koettu haasteelliseksi. Kokeilun myötä saatujen rohkaisevien kokemusten perusteella Tuudon käyttöä ryhmäyttämiseen on jalkautettu entistä laajemmin käyttöön uusien amk-ryhmien ryhmäyttämisessä eri tutkinto-ohjelmissa.