Kehitys lähti liikkeelle tarpeesta lisätä työelämänäkökulmaa osana ammatillisia opintoja. TAKKissa lähdettiin pohtimaan, millä ratkaisuilla olisi mahdollista tukea ja tehostaa työelämälähtöisyyttä entistä paremmin.  Erityisesti opintojen alkuvaiheessa aitoihin työelämäympäristöihin tutustuminen on erittäin tärkeää, eikä tämä aina toteudu riittävällä laajuudella. Virtuaaliset simulaatio-oppimisympäristöt ovat yksi konkreettinen tapa lisätä mahdollisuuksia työelämäympäristöihin tutustumiseen, etenkin opintojen alkuvaiheessa.

Oppiminen ammatillisessa koulutuksessa on hyvin työelämälähtöistä ja opiskelijoilla ei välttämättä ole heti suoraan valmiuksia harjoitella aidoissa työympäristöissä. Niukkenevat ohjausresurssit työelämässä hyötyvät, kun opiskelijalla on mahdollisuus harjoitella etukäteen taitoja ja toimintaa työelämää vastaavissa ympäristöissä. Tähän tarpeeseen vastaa hyvin simulaatioympäristöt.

Työelämälähtöisyyden lisäämiseksi TAKK kehitti yhteistyössä 3DBearin kanssa virtuaalisia oppimisympäristöjä sosiaali- ja terveysalalle, sähköalalle sekä autoalalle. Alat valikoituivat koulutusalojen tarpeiden kartoituksella. Havaittiin, että esimerkiksi sote-alalla työssäoppimisjakson aika ei riitä siihen, että asiakasta oppisi tuntemaan riittävän hyvin ja keräämään riittävästi tietoa syvällisen hoitosuunnitelman tekemistä varten. Tähän lähdettiin ratkaisua simulaatioympäristön avulla.

TAKKissa virtuaaliset oppimisympäristöt on alusta alkaen nähty lisäarvoa tuovana ja oppimista tukevana, eikä tarkoitus ole korvata oikean tekemisen merkitystä esim. kädentaitoaloilla. Virtuaaliset oppimisympäristöt tukevat mm. työvaiheiden omaksumista tarjoamalla mahdollisuuksia lisätä toistojen määrää. Virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat myös aitoon työ- ja toimintaympäristöön tutustumisen tilanteessa, missä muuten on haastavaa päästä paikan päälle.

Ennen kehittämisprojektin aloittamista oppilaitoksessa kartoitettiin koulutusalojen tarpeet ja mahdollisuudet VR ympäristöjen kehittämisen osalta. Kohdealoiksi valikoituivat ne alat, joilla VR ympäristöjen koettiin aidosti tuovan lisäarvoa. Tässä tapauksessa kohdealat olivat sote, sähköala sekä autoala. Jo virtuaalisten oppimisympäristöjen suunnitteluvaiheessa pohdittiin, miten VR ympäristöt integroidaan pedagogisesti osaksi muuta opetusta, jotta kokonaisuus on selkeä ja looginen ja ympäristöt tukevat opetusta parhaalla tavalla.

TAKKin sotealan keississä hyödynnettiin myös 3D-tilaa virtuaalisen hoitosuunnitelmapalaverin pitämiseen. Tällöin virtuaalinen kokemus on entistä aidompi, kun opiskelija pääsee käytännössä avatarina osallistumaan palaveriin, mihin hän ei työelämässä pystyisi tekemään. Tässä korostuu myös opiskelijoiden yhteistyö, kun he pääsevät yhdessä pohtimaan hoitosuunnitelmaa.

VR ympäristöjä kehitettiin yhdessä TAKKin kouluttajien kanssa. Kouluttajien osallistuminen ja omistautuminen kehitykselle varmistaa, että VR-ympäristöjen kehitys aidosti jalkautuu oppilaitokseen ja sisällöt tulevat opetuksen aktiiviseen käyttöön. Kehittämisprojektissa tärkeää oli myös opiskelijoiden näkemykset ja palautteet. Opiskelijoilta kerättiin palautetta ja ympäristöjä kehitettiin sen mukaisesti. Erittäin tärkeänä kehittämisessä huomioitiin myös työelämän näkökulma. Erityisesti sote-alan keississä työelämän näkökulma korostui, kun virtuaaliympäristön pohjaksi valikoitui tamperelainen tuetun asumisen yksikkö. Tällä pystyttiin lisäämään kiinnostusta vammaistyötä kohtaan, jossa hoitajapula on näkyvä.

Tässä esityksessä tuodaan esiin käytännönläheisiä esimerkkejä ja kokemuksia siitä, miten oppilaitoksessa on kehitetty virtuaalisia oppimisympäristöjä tukemaan työelämälähtöisyyttä ja tehostamaan opiskelijoiden ammatillista kehitystä.