Heikot perustaidot, kuten luku-, numero-ja ongelmanratkaisutaidot digitaalisisssa ympäristöissä, vaikeuttavat työelämässä menestymistä, opiskelua ja elämän taitekohdista kuten työttömyydestä selviytymistä. Vaikka suomalaisten aikuisten perustaidot ovat keskimäärin erinomaisia, OECD:n teettämän aikuistutkimuksen mukaan jopa sadoilla tuhansilla on vaikeuksia selvitä arkielämän haasteista heikkojen perustaitojensa vuoksi.  

Aikuiskoulutuksessa työskentelevät pyrkivät opiskelijoiden tukemiseen, mutta perinteiset opetusmenetelmät eivät useinkaan riitä vastaamaan yksilöllisiin haasteisiin samalla kun opinnot ja muuttuva työelämä asettavat uusia vaatimuksia. Monien unelmat karkaavat heikkojen perustaitojen esteisiin.

Suomen hallituksen toimeenpanema TAITO-ohjelma on pyrkinyt vastaamaan OECD:n tutkimuksen esittämään ongelmaan rahoittamalla aikuisten perustaitojen kehittämiseen pyrkiviä hankkeita. TAITO-ohjelmassa on toteutettu lokakuuhun 2019 mennessä 21 hanketta. Hankkeita toteuttavat aikuiskoulutuskeskukset, järjestöt ja erilaiset koulutusorganisaatiot. Ohjelmaan kuuluvien hankkeiden kohderyhminä ovat aikuiskouluttajat sekä perustaidoiltaan riskiryhmissä olevat aikuiset kuten osa maahanmuuttajista, työelämän ja koulutusten ulkopuolella olevat, oppimisvaikeuksista kärsivät tai digitaalisten taitojen kehittämistä tarvitsevat työntekijät.

Esityksessämme nostamme esiin TAITO-ohjelman hankkeissa (2015–2019) kehitettyjä ratkaisumalleja arjen perustaitojen parantamiseksi. Ratkaisut tarkoittavat esimerkiksi ohjausosaamista lisääviä toimintamalleja, taitotestejä, valmennuksia ja oppimisvaikeuksien yli silloittavaa uudenlaista tukitoimintaa. Esittelemme malleja posterina, joka mahdollistaa havainnollisen ja infografiikkaa sisältävän esitystavan. Esityksemme tarjoaa hyödyllistä tietoa jo työstetyistä perustaitoja kehittävistä malleista aikuiskouluttajille ja koulutuksia kehittäville toimijoille.

Aineisto

Selvitystä varten haastattelimme syys-lokakuussa 2019 seitsemän TAITO-ohjelmaan kuuluvaa hanketoimijaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Teemana oli hankkeen kehittämä malli tai käytäntö, joka vastaa uudella tavalla perustaitojen haasteeseen. Haastateltavat ovat taustaltaan aikuiskoulutuksen ammattilaisia.

Aineistona saatua diskurssia analysoitiin vertaamalla sitä ohjelman ja OECD:n aikuistutkimuksen esittämään haasteen. Tuloksena kootut mallit luokiteltiin kategorioihin, joiden avulla ne ovat helpommin sovellettavissa aikuiskoulutuksen tarpeisiin.

Esityksemme sisältää esimerkiksi seuraavat mallit

Aikuisten oppiminen toteutuu usein parhaimmillaan informaaleissa ympäristöissä, joissa on oppimista tukeva ilmapiiri. Oppimisen olohuone on Erilaisten oppijoiden liiton Taitotuunaajat-hankkeessa kehittämä uudenlainen ympäristö, jossa aikuisten oppimista ja myönteistä minäkäsitystä vahvistetaan kokonaisvaltaisesti.

Oppimisympäristön lisäksi puhutaan oppimaisemasta, joka sisältää sekä tiloja, välineitä ja virtuaalisia ympäristöjä että oppimiselle suotuisaa ilmapiiriä ja pedagogiikkaa. OPPI-VA -hankkeen lopputuotteena toteutettiin työelämää sujuvoittava malli työpaikan oppimisympäristöön. Malli sisältää tietoa aikuisten oppimisvaikeuksista sekä välineitä oppimiseen liittyvien pulmien kanssa selviämiseksi.

Heikkojen taitojen tunnistaminen ja tunnustaminen on usein haasteellista. Monilla kouluttajilla on niukasti välineitä taitojen mittaamiseen ja niistä keskustelemiseen omassa työssään. Perustaito.fi on Taikoja-hankkeessa kehitetty testi, joka osoittaa käytännössä mistä perustaidoista on kysymys. Testiä on lokakuussa 2019 käyttänyt jo yli 13 000 henkilöä.

Työelämän digitaitoja tutor-mallilla -hankkeessa on kehitetty kolmivaiheinen Digitutor-malli: koulutus, tutor-toiminnan käynnistys työpaikalla sekä it-taitojen testaus. Mallissa koulutetaan tuotannon työntekijöistä tutoreita, jotka avustavat työkavereitaan it-haasteissa.

Suomalaisen aikuiskoulutustutkimuksen mukaan henkilöstökoulutus jakautuu työntekijöille eriarvoisesti. Monesti koulutusten katveeseen jäävät työntekijäasemassa olevat ja ikääntyvät naiset. Digitaito-hankkeessa kehitettiin uudenlainen valmennusmalli sosiaali-ja terveysalan työntekijöiden digitaalisten taitojen vahvistamiseen.

TAHTI-pajat tarjoavat tukea ja ohjausta puutteellisiin perustaitoihin aikuisille tutkinnon suorittajille. TAHTI-pajoja ovat esimerkiksi lukipajat, digipajat ja matikkapajat. Pajoja järjestetään oppilaitoksissa opintojen yhteydessä tai ennen ammatillisia opintoja. Pajat ovat olleet hyvin suosittuja, ja malli olisikin hyödyllistä saada juurrutetuksi ammatillisiin oppilaitoksiin.

Ammattiopintojen lisäksi monet aikuiset tarvitsevat erityistukea arjen tilanteissa tarvittavien perustaitojen kehittämiseen. PONNU on kuntouttavaan työtoimintaan kehitetty malli, johon kuuluu alkukartoitus asiakkaan kanssa, jonka pohjalta suunnitellaan pajalla toteutettavat tehtävät.