Workshop järjestetään Vaakunan Ritari-tilassa.

Olemme Oulussa aloittaneet STEAM-opinpolun rakentamisen perusopetukseen syksyllä 2018.

Esittelimme konseptia jo viime vuonna seminaarissa ja nyt haluaisimme uusia suositun työpajan uudella kokoonpanolla ja ohjelmalla. Kaiken keskiössä työpajassa on itse tekeminen, keksiminen, kokeilu ja sen lomassa käytävä keskustelu. Vain keskustelun kautta voimme muuttaa toimintakulttuuria. Olemme oppineet noin puolessatoista vuodessa paljon. Voimme esitellä toiminnan kehittymistä, makerspacien syntytarinoita ja opettajien pedagogisen ajattelun muutosta.

STEAMin jalkauttaminen suomalaisen koulun toimintakulttuuriin vaatii paljon keskustelua ja yhteistä suunnittelua. Se ei saa olla päälle liimattua, vaan osa arkista tekemistä.  

Uudessa OPS:issa monialaisten oppimiskokonaisuuksien jalkauttaminen koulun arjen toimintaan on osoittautunut vähintäänkin haastavaksi. Oulussa on monissa kouluissa  päädytty toteuttamaan MOK-viikkoja, joissa ainakin yksi viikko käytetään yhteiseen tekemiseen. Viikot ovat olleet hyvinkin vaihtelevia annissaan ja suuri osa henkilökunnasta on kokenut ne todella stressaaviksi ja melko päälle liimatuiksi. Halusimme välttää tätä ja todella jalkauttaa tekeminen osaksi koulun arkista tekemistä. 

Digitalisaatio tuo mukanaan useita aivan uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Miten tehdä 3D-suunnittelusta mielekästä ja kannustaa oppilaita olemaan innovatiivisia ja innokkaita nopeisiin kokeiluihin ja tuotteiden kehittämiseen. STEAM:in jalkauttamisessa kouluihin aloitimme pilottikoulujemme rehtoreista. Rehtorit kokoontuivat kolmena iltapäivänä syys- ja lokakuussa 2018 Oulun Yliopistolle, Fab Lab Oulun tiloihin tutustumaan paikkaan, mutta erityisesti prosessiin. Ensimmäisiä asioita, joita huomasimme kun aloitimme pilotin oli se miten helposti keskustelu menee laitehankintojen puolelle, kun aluksi pitäisi miettiä mitä niillä halutaan tehdä. Tarvitaan yhteinen visio, jota kohti STEAM-koulujen yhteisö kehittää toimintaansa. Kaiken keskiössä tulee olla pedagogiikka ja OPS:in laaja-alaisten taitojen opettelu. Sisältöjä pitää myös miettiä yhdessä, mutta tuntien ja projektien sisältöä ei kannata rajoittaa liikaa. Haluamme kannustaa oppilaita pohtimaan erilaisia ongelmia ja parannusmahdollisuuksia yhdessä. Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja prosessi. Pitää olla lupa myös epäonnistua, koska juuri epäonnistumisista usein opimme kaikkein eniten. Oulun pilottikouluilla on ollut prosessissa tukena Oulun Yliopisto ja Fab Lab Oulun väki, jolta löytyy paljon kokemusta ja näkemystä siitä mitä kannattaa tehdä ja painottaa missäkin vaiheessa. Olemme nyt avanneet ja jalkauttaneet prosessia Oulussa ja mielellämme jakaisimme tähän astista antia laajemmin, jotta mahdollisimman moni koulu ja oppilas pääsisi kokeilemaan millaisia luovia ideoita ja innovaatiota voikaan syntyä, kun lähdetään rohkeasti kokeilemaan uutta. 

STEAMin kautta huomaamme miten digitalisaation tuomat työkalut voivat olla mukana tuomassa taitopedagogiikkaa ja nimen omaan käsillä tekemistä sellaisiinkin yhteyksiin, joissa niitä ei ole välttämättä aikaisemmin osattu hyödyntää. Olemme huomanneet tämän kaiken kytkeytyvät saumattattomasti yrittäjyyskasvatukseen, kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen. Tyttöjen innostaminen teknologian aloille tapahtuu  luontevasti STEAM-projektien kautta. Käsillä tekeminen on varsin motivoivaa myös monille pojille. STEAMissä oppilasta kannustettaan tutkimaan, suunnittelemaan, ratkomaan ongelmia ja tekemään yhteistyötä. 

Worshoppiin kannattaa osallistua kaikkien, jotka työskentelevät kouluissa tai tekevät tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa. Rehtorit ovat usein muutoksen mahdollistajia ja toivomme heidänkin osallistuvan pajaan tuoden toivottavasti mukanaan myös oman koulun opettajia.