Posterin pdf-versio

Elinikäinen oppiminen ja tietoyhteiskunnan kasvavat vaatimukset ovat laajentaneet lukutaidon käsitettä: monilukutaidossa painottuvat myös digitaalisten tekstien käsittelytaidot. Lukutaitotyö nivoutuukin vahvasti tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoihin. (Leino ym. 2018.) Lukutaito on ihmisoikeus ja kansalaistaito, joka yhä useammalta uhkaa tulevaisuudessa puuttua: Suomessa 28 %:lla nuorista on heikko monilukutaito (Leino ym. 2018) ja 11 %:lla aikuisista heikko lukutaito (Lukukeskus). Lukutaito on kaiken opiskelun perusta: hyvät lukijat menestyvät myös matematiikassa ja luonnontieteissä (Leino 2002). Yhtä lailla TVT-taidot ovat kansalaistaito, jota tarvitaan yhä enemmän yhteiskunnan ja tulevaisuuden digitaalistuessa.  

Opetussuunitelman osaamistavoitteissa (OPS 2014) painotetaan monilukutaidon ja digitaitojen merkitystä sekä niiden yhteyttä toisiinsa. Päätimme yhdistää nämä kaksi haasteellista mutta samalla toisiaan tukevaa tavoitetta ja pukea lukeminen ja samalla lukutaitotyö uusiin, digitaalisiin vaatteisiin: mitä digitaalisuudella on annettavaa lukemaan innostamiseen, lukutaitotyöhön ja motivaatioon vahvistaa omia taitoja? Mitä työkaluja digitaalisuus voi antaa opettajille, kasvattajille ja kouluttajille lukutaitotyössä, vaikkapa luetun kirjan testaamisessa helposti ja innostavasti?

Kuntamme on saanut kaksivuotisen rahoituksen hankkeeseen, joka tavoittelee kaikenikäisten lukemisen ja monilukutaitojen edistämistä. Hankkeessa luodaan perhelukemisen ohjelma, joka Suomessa ei juuri ole tunnettu. Ohjelmaa pilotoidaan hankkeessa ja malli juurrutetaan kuntaan pysyväksi käytännöksi ja levitetään ympäri Suomen. Hankkeessa luodaan kaikille avoin sähköinen tieto-, tehtävä- ja menetelmäpankki perhelukemisesta ja sen hyödyistä. Posterin avulla pääsemme esittelemään sivustoa, mainostamaan ja konkretisoimaan digitaalisuuden hyötyjä lukutaitotyössä ja virittämään kaikkia osapuolia hyödyttävää keskustelua ja ideoiden vaihtoa kävijöiden kesken.

Perhelukemisen sivusto tulee sisältämään muun muassa kirjavinkkauksia ja lukemaan innostavia, interaktiivisia tehtäviä, jotka suorittamalla saa lukudiplomin. Suunnitelmissa on esim. tehtäviä, joissa voi testata, ketä kirjan hahmoa muistuttaa tai mikä kirja saattaisi kiinnostaa.  Verkkotekstien tekemistä harjoitellaan avainsanoilla, joita ovat kirjojen päähahmot. Lukukokemuksia voi kuvata vaikkapa kuvakollaasin tai videon avulla. Lukemaan vasta opettelevat tiivistävät kirjan juonen oikeaan järjestykseen kuvakorttien avulla. Sivustolla voi kuunnella tekstejä, tuottaa niitä itse ja selailla linkkilistaa ilmaisesta digilukemisesta. Digitaalisuus valjastetaan avuksi löytämään jokaiselle sopivaa lukemista: lukeminen tehdään helpoksi ja tuodaan kaikkien ulottuville.  

Sivuston materiaalin tuottamiseen osallistetaan paitsi oppilaat ja kuntalaiset myös kaikki sivuston käyttäjät, mukaan lukien ITK-konferenssiin osallistujat. Sivustolla osallisuus ja yhdessä tekeminen ovat keskiössä. Sivustolla selvitetään, mitä, miten ja missä ihmiset lukevat, miksi lukevat ja miksi ei ja mikä saisi heidät lukemaan ja tavoittelemaan parempaa lukutaitoa. Sivustolla jaetaan lukukokemuksia, tarjotaan lukevia esikuvia ja haastetaan perheet ja yhteisöt kilpailemaan keskenään lukemisen kulttuurin edistämiseksi. 

Kohtuullisella tietokoneen käytöllä on todettu olevan positiivinen yhteys sekä nuorten että aikuisten lukutaitoon (Linnakylä ym. 2000; Leino 2002). Nimenomaan pitkien tekstien lukeminen on vähentynyt, ja digitaalisille alustoille – joissa tekstit ovat tyypillisesti lyhyitä – pitäisikin saada enemmän myös pidempiä tekstejä. Ääni- ja e-kirjojen suosio kasvaa koko ajan, ja niiden avulla lukeminen saadaan tuotua tasa-arvoisesti kaikkien ulottuville; ne houkuttelevat lukemaan sellaisiakin, jotka eivät ole kaikkein innokkaimpia lukijoita. (Lukukeskus). Ilmainen, sähköinen materiaali lisää tasa-arvoisia mahdollisuuksia lukutaitojen kehittämiseen ja vähentää perhetaustan, sukupuolen ja koulujen erisuuruisten resurssien vaikutusta. 

Leino, K. 2002. Tietotekniikan käyttö ja lukutaito. In J. Välijärvi, & P. Linnakylä (Eds.), Tulevaisuuden osaajat - PISA 2000 Suomessa (pp. 167-180). Koulutuksen tutkimuslaitos. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49280/951-39-1183-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Leino ym. 2018: https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/julkaisuluettelo-1/julkaisujen-sivut/2019/icils-2018-raportti.pdf 

Linnakylä, P. 2000. Lukutaito tiedon ja oppimisen yhteiskunnassa. Teoksessa K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh (toim.) Kieli, diskurssi & yhteisö, 107–132. Jyväskylän yliopisto. SOLKI: Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä. 

Lukukeskus: https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2020/ 

OPS 2014: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf