Posterin pdf-versio 

2000-luvun taidot ja laaja-alainen osaaminen sekä niihin vastaaminen tuovat uudenlaisia haasteita koulumaailmaan. Digitalisaatio on muuttanut opettamista, opiskelua sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä voimakkaasti kuluneiden vuosien aikana. COVID-19 -pandemian myötä muuttunut koulujärjestelmän toimintamalli edellyttää opettajilta kykyä mahdollistaa sidosryhmien toimintaa digitaalisissa ympäristöissä, mm. digitaalisen oppilashallinnon, viestinnän, etäopetusjärjestelmien, sähköisten oppimateriaalien ja oppilashuollon järjestelmissä. Laajalle levinnyt erilaisten oppimisympäristöjen ja opetukseen liittyvien hallinnollisten välineiden kirjo vaikuttaa opettajien työkuormaan ja työnsujuvuuteen. Digitaalinen lukutaito koronapandemian jälkeen eli DiLiPoCo-hankkeessa olemme halunneet tutkia, miten tämä tilanne on koettu, ja löytää ratkaisuja tukemaan sekä opettajia, oppilaita että huoltajia digitaalisen lukutaidon kehittämisen myötä. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19 –pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Tavoitteena on kehitettävien ratkaisujen avulla:

1. Parantaa opettajien työolosuhteita, vähentää työn kuormittavuutta ja mahdollistaa opettajien parempi keskittyminen opetustoimintaan. 

2. Parantaa huoltajien ja opettajien mahdollisuuksia vaikuttaa digitaalisen lukutaidon kehittymiseen ja osaamisen laajenemiseen koulujärjestelmän palvelukokonaisuuden toimijoilla.

3. Rakentaa toiminnallinen työkalu digitaalisen lukutaidon arvioimiseen digitaalisten toimintaympäristöjen ympäristössä.

4. Lisätä perusopetuksen yhdenvertaisuuden toteutumista muuttuneessa toimintaympäristössä.
   

Toteutimme kevään 2022 aikana Tampereella olevassa pilottikoulussa kyselyt opettajille, oppilaille ja huoltajille. Kyseessä on iso n. 900 oppilaan yhtenäiskoulu, jossa on myös valmistavia ja erityisluokkia. Kyselyillä selvitettiin esimerkiksi koulun eri sidosryhmien tietoteknistä osaamista, käyttötapoja, asennetta, infrastruktuureja ja kehittämisen tarpeita. Kyselyjen pohjana käytettiin valtakunnallisia Opeka- ja Oppika-kyselyitä, sekä toista samassa kunnassa toteutettavaa huoltajakyselyä. Oppilas- ja huoltajakyselyjä muokattiin yhdessä pilottikoulun opettajien kanssa. Näin saimme sitoutettua opettajia enemmän oman koulun toimintaympäristön kehittämiseen. Huoltajakysely toteutettiin sekä suomeksi että englanniksi, jotta saimme huomioitua myös maahanmuuttajataustaiset huoltajat. Oppilaskyselyjä oli kolme eritasoista. Näin pyrittiin huomioimaan oppilaiden akateeminen, ikä- ja kehitystaso.

Alustavien tulosten mukaan kodit ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä esim. sähköiseen viestintään sekä monipuoliseen tietotekniikan hyödyntämiseen opetuksessa. Opettajien ja oppilaiden digitaaliset taitotasot ja asenteet vaihtelivat jonkin verran. Kehittämisen kohteita löytyi kaikkien kyselyiden pohjalta useita. Näihin pyrimme löytämään ratkaisumalleja, jotka parantavat sidosryhmien digitaalisia taitoja. Näiden pohjalta valmistuu sekä opettajille että huoltajille sähköinen tukimateriaalialusta, joka tulee olemaan kaikille avoin.

Tällä hetkellä kehittämistyö on vielä kesken, joten tutkimuksen ja ratkaisujen laajempaa vaikuttavuutta on vaikeaa arvioida. Uskoisimme kuitenkin, että hyötyinä tulevat olemaan esim. koulujen muuttuneet toimintatavat digitaalisissa ympäristöissä konkreettisten työkalujen käyttöönoton myötä.