Tämä foorumiesitys esittelee havaintoja ja ehdotuksia koulujen kehittämiseksi ammatillisina oppivina yhteisöinä, jotka mahdollistavat innostavan oppiainerajat ylittävän STEM-opetuksen (Science, Technology, Engineering, Mathematics) toteuttamisen suomalaisissa kouluissa. 

STEM-opetus on ajankohtainen koulutuspoliittinen keskustelunaihe kaikkialla maailmassa. Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmassa esitellään monialaisten oppimiskokonaisuuksien käsite, joka mahdollistaa myös STEM-opetuksen. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat oppimisjaksoja, joissa integroidaan useiden eri oppiaineiden käsitteitä ja menetelmiä. Kaikkien peruskoulujen tulee tarjota vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa kullekin oppilaalleen. Opetussuunnitelmassa kuvatut monialaiset oppimiskokonaisuudet liittyvät myös  kansainväliseen keskusteluun koulujen kehittämisestä oppiviksi yhteisöiksi, jotka vahvistavat oppiainekohtaisen osaamisen lisäksi laaja-alaisen osaamisen taitoja ja korostavat osallistuvaa, autonomista ja aktiivista oppimista.

Ammatillisten oppivien yhteisöjen uskotaan olevan avainasemassa edistettäessä opetuksen kehittämistä. Samalla tutkimukset osoittavat kuitenkin tarvetta kehittää edelleen opettajien välistä yhteistyötä etenkin Suomessa. Siksi, tässä esityksessä käytetään juuri ammatillisen oppivan yhteisön viitekehystä analysoimaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista Suomessa. 

Foorumissa esitettävä analyysi perustuu etäopetuksen aikana kerättyyn aineistoon, joka koostuu seitsemässä peruskoulussa toteutetuista luokan- ja aineenopettajien yksilö- ja ryhmähaastatteluista. Koulut osallistuivat Innovative Policy Experimentation -projektiin, jossa opettajat suunnittelivat ja toteuttivat STEM-oppimiskokonaisuuden, jonka pääpaino oli oppilaiden laaja-alaisen osaamisen digitaalisessa formatiivisessa arvioinnissa.

Ammatillisen oppivan yhteisön ominaisuuksiin perustuva analyysi nostaa keskusteluun seuraavat painopistealueet:

1) Monialainen opetus ja opetussuunnitelma:
Motivaatio monialaiseen opetukseen, Heterogeeniset taidot monialaiseen opetukseen, Monialainen vs. yhden oppiaineen opetus

2) Jaetut käytänteet:
Oppiaineiden suhde toisiinsa, Opettajien ehdot yhteistyölle

3) Johtamisen merkitys:
Lukujärjestykset, Koulukohtainen ohjeistus, Yhteissuunnitteluajan käyttö, Mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen, Verkostojen rakentaminen

Analyysin pohjalta nousevat huomiot keskustelevat koulujen mahdollisuuksista kehittyä ammatillisina oppivina yhteisöinä, jotka mahdollistavat hedelmällisen ja tarkoituksenmukaisen STEM-opetuksen (Science, Technology, Engineering, Mathematics) toteuttamisen suomalaisissa kouluissa.