Digitalisaation myötä työn mielekkyyden ja hyvinvoinnin kannalta yhä tärkeämmäksi ovat tulleet työntekijöiden kyvyt ja mahdollisuudet eritellä informaatioteknologian työkäytön synnyttämiä negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia. Tämä on tullut viime aikoina selväksi etenkin sosiaalisen median online-kokous- ja viestintätyökalujen käyttöön liittyen. Online-kokoustyökalut ovat työssä käytettäviä ohjelmistoalustoja, mutta samalla niissä on myös sosiaalisen median ominaisuuksia.

Teknostressillä tarkoitetaan stressiä, jota yksilö kokee teknologian käytön vuoksi. Se on psykologinen tila tai kokemus johon liittyy ahdistuksen, väsymyksen, kyynisyyden ja tehottomuuden tuntemuksia (Salanova, Llorens & Ventura 2014). Teknostressiä on perinteisesti mitattu etenkin tietotyössä, mutta informaatioteknologian yleistyessä teknostressin tutkimus on laajenemassa yhä moninaisempiin työtilanteisiin ja aloille (Tarafdar, Cooper & Stich 2019). Tutkimushanke etsii vastauksia kysymykseen, miten online-kokoustyökalut vaikuttavat työntekijöiden koettuun ja mitattuun teknostressiin? Tyuösuojelurahaston tukeman "Teknostressi ja online-työskentely: Online-kokoustyökalujen käytön yhteys psykofysiologiseen stressiin 2020-21" -tutkimushankkeen päätavoitteena on selvittää, miten työorganisaatiot voivat kehittää toimintaansa siten, että digitalisoituminen tapahtuu niissä työhyvinvointia tukevasti eikä siitä muodostu uhkaa työntekijöiden työviihtyvyydelle tai -sitoutumiselle. Hankkeessa digitalisoitumisen vaikutuksia tutkitaan etenkin online-kokoustyökalujen hyödyntämiseen liittyen.

Työn digitalisoitumisen ollessa voimakasta on esimerkiksi online-kokoustyökalujen käyttö on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa, mutta tarjolla ei ole tutkimuksia niiden stressivaikutuksista (Mahapatra & Pillai 2018). Tutkimusaukkona tunnistetaan, että objektiivisten psykofyysisten mittausten vähäisen käytön ohella (Dimoka, Banker, Benbasat, Davis, Dennis, Gefen, Gupta, Ischebeck, Kenning, Pavlou , Müller-Putz, Riedl, Vom Brocke &Weber 2012; Riedl, Kindermann, Auinger & Javor 2012) myös survey-kyselyiden validointiin kohdistuu kritiikkiä. Vaikka Tarafdar, Ragu-Nathan & Tu (2008) mittaria on käytetty useissa tutkimuksissa, sitä ei ole validoitu kansainvälisesti kovin laajasti (Chen 2015). Eri maiden työkulttuurit poikkeavat toisistaan (mt.), eikä voida varmuudella sanoa, että esimerkiksi teknostressitekijöitä kuvaavat Tarafdar et al.(2008) ja Ayyagari, Grover & Purvis (2011) mittarit soveltuvat suoraan suomalaisten organisaatioiden teknostressin mittaamiseen. Lisäksi varsinaisen teknostressin kokemuksen  (Salanova, Llorens & Ventura 2014; Hakanen 2009; Mäkiniemi, Ahola & Joensuu 2019). survey-osioita tulee soveltaa teknostressin tutkimukseen suomalaisissa organisaatioissa.

Tutkimushankkeen päätutkimuskysymykset ovat:

• Kuinka paljon organisaatiossa on teknostressiä ja kuinka suuri osa siitä aiheutuu online-kokoustyökalujen käytöstä? Kuinka hyvin teknostressiin kehitetty survey-kysely soveltuu suomalaisten organisaatioiden teknostressin arviointiin?

• Mitkä yksilön ominaisuudet ovat yhteydessä koettuun ja mitattuun teknostressiin? Mikä on koetun ja mitatun teknostressin välinen yhteys?

• Mitkä tekijät online-kokoustyökaluissa ja niiden käyttötilanteissa vaikuttavat koettuun ja mitattuun teknostressiin?

Tutkimuksella selvitetään online-kokoustyökalujen käytön vaikutus teknostressiin sekä validoidaan teknostressin arviointiin kehitettyjen survey-kyselyjen soveltuvuus suomalaisten organisaatioiden teknostressin arviointiin.Tutkimusmenetelminä käytetään kyselyä ja fysiologisia mittauksia. Tutkimusaineisto koostuu suomalaisista työntekijöistä, jotka edustavat yrityksiä ja julkista sektoria - etenkin perus- ja korkea-asteen opettajia. Tutkimuksen 1.vaiheen kyselyaineisto kerätään 1.12.2020-31.1.2021 välisenä aikana ja tulee esiteltäväksi ITK2021-konferenssiin mennessä (ks. Kuva 1.)

Kuva 1. Teknostressi ja opettajien online-työskentely hankeaikataulu.

Tutkimuksen tuloksena saadaan uutta tietoa online-kokoustyökalujen ja digitaalisten alustojen käytön vaikutuksesta koettuun ja mitattuun teknostressiin. Tutkimuksen näkökulma tutkia online-kokoustyökalujen teknostressivaikutuksia on innovatiivinen siten, että siinä yhdistyvät digitaaliset työkalut ja reaaliaikainen digitaalinen vuorovaikutus.Tutkimustulokset auttavat suomalaisia organisaatioita huomioimaan ja hallinnoimaan online-kokoustyökalujen käyttöön liittyviä stressitekijöitä sekä kehittämään digitaalista kulttuuriaan ja työhyvinvointia. Tulosten avulla voidaan ohjeistaa organisaatioita online-kokoustyökalujen ja muiden digitaalisten alustojen mielekkäästä käytöstä.