-
Oppilas- ja opettajaportaalit osana sujuvampaa arkea
Mehtälä Karri
-
Lukemisen uudet vaatteet – digitaalisuus lukutaitotyön kumppanina
Palola Elina
-
Digitalisaation suuntaviivat - TVT-strategia Päijät-Hämeessä
Hanna-Maria Partanen
-
Oppimismuotoilun työpaja
Laapio Isto
-
Pakopelikäsikirja - Ongelmia vai ratkaisuja?
Nenonen Sanna
-
eNorssi/FCLab/Maker-käsityöpolku Vaasan mallin mukaan
Hiltunen Kasper
-
Digitaalinen lukutaito kodin ja koulun voimavarana
Lehtonen Daranee
-
Omien tehtävien laatiminen ViLLE-ympäristössä
Enges Petra
-
Koulujen ja huoltajien materiaalipankit
Juutinen Saara
-
Helsingin verkkolukio
Lähde Markus
Esitysdiat
Kouluissa investoinnit digiteknologiaan
ovat lisääntyneet nopeasti, mutta teknologian käyttöönoton vaikutukset pedagogisten
käytäntöjen muuttamiseen ovat vaihtelevia ja satunnaisia. Tutkimusten mukaan
pysyvät ja laajasti vaikuttavat muutokset digiteknologian opetuskäytössä
edellyttävät systemaattista ja innovatiiviseen pedagogiikkaan tähtääviä
kehittämistoimia koko koulun tasolla (Ilomäki & Lakkala, 2015; Genlott ym.,
2019).
EU-rahoitteisen iHub4Schools-hankkeen (https://www.ihub4schools.eu/) tavoitteena on tukea kouluja digitaalisten innovaatioiden omaksumisessa sekä yksittäisissä kouluissa että useamman koulun kesken. Hankkeessa on kehitetty ns. koulun mentoroinnin malli (School mentoring model, https://www.ihub4schools.eu/mentoring-model/), joka tarjoaa toimintamalleja ja -menetelmiä koulujen digikehittämisen mentorointiin. Malleja ja menetelmiä voivat hyödyntää sekä koulujen rehtorit ja kehittäjäopettajat että koulujen kanssa työskentelevät mentorit, digitutorit, kouluttajat, tutkijat ja hallinnon edustajat. Suomessa esimerkiksi tutoropettajat voivat saada mallista tukea työhön koulujen kanssa.
Kehitetty Koulun mentoroinnin malli koostuu erilaisista osamalleista ja -menetelmistä. Käsitteellinen malli kuvaa digitaalisesti innovatiivisen koulun keskeiset painopistealueet (keskittyminen koko koulun tasoon, näyttöön perustuva kehittäminen, opettajien digipedagogiset käytännöt, yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen ja tekninen infrastruktuuri). Malli auttaa suunnittelemaan ja kuvaamaan sitä, mihin asioihin mentorointi kouluissa kulloinkin kohdistuu. Prosessimallit koulun mentoroinnista ja koulujen välisestä yhteistyöstä tarjoavat tukea siihen, miten mentorointiprosessi kannattaa strukturoida ja organisoida. Prosessimallit määrittelevät kehittämisen keskeiset vaiheet (1. aloite kehittämiseen / yhteistyöhön, 2. keskustelut keskeisten toimijoiden kesken, 3. yhteinen suunnittelu ja toimintavaihtoehtojen esittely, 4. kehittämistarpeiden / yhteistyötavoitteiden kartoittaminen, 5. uusiin näkökulmiin perehtyminen, 6. varsinaiset kehittämis- / yhteistyötoimet sekä 7. reflektointi). Kolmas Koulun mentoroinnin mallin kokonaisuus sisältää kuvauksia ja ehdotuksia yksittäisistä menetelmistä, joita voi käyttää mentorointiprosessin eri vaiheessa käytännön toimenpiteinä, eli konkreettisia ohjeita ja ehdotuksia siitä, miten käytännön kehittämis- ja yhteistyötoimet voi kouluissa toteuttaa. Esimerkkejä yksittäisistä menetelmistä ovat koulun digikäytäntöjä arvioivan työpajan järjestäminen kaikille koulun opettajille kehittämistarpeiden kartoittamiseksi (vaihe 4) tai vertaistutoroinnin hyödyntäminen digiteknologian opetuskäytössä kokemattoman opettajan tukemisessa (vaihe 6).
Mentorointimallin keskeinen tavoite on se, että kehittämis- ja yhteistyötoimet muodostavat tavoitteellisen kokonaisuuden, jonka toteuttamista koulun johto tukee, ja josta jää pysyviä toimintamalleja koulujen digikehittämiseen.
Hankkeessa mentorointimallia pilotoidaan useissa kouluissa neljässä maassa, myös Suomessa. Esityksessä esitellään tarkemmin kehitettyjä malleja ja menetelmiä sekä niiden soveltamisesta saatuja kokemuksia. Ensimmäisten kokeilujen perusteella käsitteellinen malli ja prosessimallit toimivat hyvin yleisinä koulujen digimentoroinnin suunnittelua ja raportointia ohjaavina malleina. Yksittäisten menetelmien kuvauksia pitää kuitenkin tarkentaa, koska kokemusten mukaan mentorit hyötyisivät suuresti hyvin konkreettisista vaihekuvauksista, ohjemateriaaleista ja mallirungoista. Lisäksi menetelmien valikoimaa pitää laajentaa ja monipuolistaa. Eri maiden kokeiluista erilaisissa konteksteissa onkin tarkoitus koota ja dokumentoida uusia hyväksi havaittuja menetelmiä, joista laaditaan avoimesti käyttöön kuvaukset aikaisempien materiaalien lisäksi.
Lähteet
Genlott, A., Grönlund, A.Å., & Viberg, O. (2019). Disseminating digital innovation in school – leading second-order educational change. Education and Information Technologies, 24, 3021–3039. https://doi.org/10.1007/s10639-019-09908-0
Ilomäki, L., & Lakkala, M. (2018). Digital technology and practices for school improvement: innovative digital school model. Research and practice in technology enhanced learning, 13(25). https://doi.org/10.1186/s41039-018-0094-8