Digioppimisen huikea ihanuus - mitä oppijat itse pitävät hyödyllisenä?
Learning environments Personalized Learning
Location: Esityssali 21 -
Chairperson: Laakso Matleena
Time: 4/21/23, 9:00 AM - 9:30 AM (30 minutes)

Palola Elina Lehtori  at Tyrnävän kunta


Mattila Miikka , Apulaisrehtori
Tyrnävän kunta

Palola Elina , Lehtori
Tyrnävän kunta

Digitaalisuus on mullistanut opetuksen ja pakottanut pohtimaan, mihin oppitunnilla olisi pedagogisesti järkevää käyttää aikaa ja miten oppilaat oppisivat digiympäristössä parhaiten. Asiaa ovat useilla eri foorumeilla pohtineet opettajat, tutkijat ja muut aikuiset, mutta oppijoiden oma näkökulma on usein sivuutettu. Tutkimuksemme tuo oppijat mukaan keskusteluun ja tuottaa tietoa digiopiskelusta sekä erilaisten oppijoiden näkemyksistä suhteessa opettajien näkemyksiin. Tutkimme 7.-luokkalaisten näkemyksiä hyödyllisestä ajankäytöstä matematiikan digitaalisessa oppimisympäristössä. Selvitämme erityisesti oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia muistiinpanojen kopioimisesta ja sen hyödyistä sekä muistiinpanojen kopioimisen vaikutusta oppimistuloksiin. Vertaamme oppilaiden vastauksia opettajien näkemyksiin ja kokemuksiin muistiinpanojen kopioimisesta.

Aineisto on kerätty kolmella kyselytutkimuksella. Oppilailta kysyttiin ennen ja jälkeen tutkimusjakson, mihin seuraavista olisi oman oppimisen kannalta järkevintä käyttää aikaa oppitunnilla: opetusvideoiden katsominen, nettitehtävien tekeminen, testien tekeminen, teoriamuistiinpanojen kopioiminen, päässälaskut, vihkotehtävät ja opetuspelit. Tarkemmin tutkimuksessa pureudutaan muistiinpanojen kopioimiseen, sillä kopiointi on perinteisesti kuulunut oppituntiin, ja opettajilla näyttää olevan vahva näkemys muistiinpanojen kopioimisen yhteydestä oppimiseen ja muistamiseen. Kiinnostavaa on, mikä sen rooli on digiopiskelussa ja -opetuksessa. Muistiinpanojen tekemisen roolia oppimisessa ja muistamisessa on tutkittu, mutta etenkin viime vuosikymmeninä näkökulma on usein ollut käsin ja koneella kirjoittamisen hyötyjen ja haittojen vertailussa (Longcamp, Zerbato-Poudou & Velay 2005; Mueller & Oppenheimer 2014;  Erixon 2017). Myös valmiiden muistiinpanojen antamista verrattuna itse tehtyihin muistiinpanoihin on tutkittu (Khan, Hassali & Rasool 2012). Tutkimus on keskittynyt oppimistulosten vertailuun, mutta oppijoiden, etenkään yläkoululaisten, omia näkemyksiä ei ole selvitetty. 

Keskitymme esitelmässämme seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

  1. Mikä on oppilaiden näkemyksen mukaan hyödyllistä ajankäyttöä matematiikan digitaalisessa oppimisympäristössä?

  2. Onko digitaalisessa oppimisympäristössä muistiinpanojen kopioimisella vaikutusta oppimistuloksiin?

  3. Miten opettajat ja  7.-luokkalaiset arvioivat muistiinpanojen kopioimisen vaikuttavan oppimiseen?

Tutkimuksessa on mukana neljä 7. luokkaa. Oppilaat opiskelevat matematiikkaa sähköisessä oppimisympäristössä, jossa jokainen etenee omassa tahdissaan ja valitsee oman tasoisensa tehtävät. Oppimisympäristössä on kaikki kurssin materiaali. Ennen tutkimusjaksoa kaikki olivat kopioineet muistiinpanot (sivustolla olevan teorian ja laskuesimerkit) vihkoon. Tutkimusjaksolla kaksi luokkaa kopioi muistiinpanot vihkoon ja kaksi luokkaa ei. Kohdistamalla tutkimuksen digitaaliseen oppimisympäristöön, jossa kaikki opiskelevat hyvin samalla tavalla riippumatta esimerkiksi opettajasta tai opetusmenetelmistä, pyrimme vähentämään muiden muuttujien vaikutusta tutkimusasetelmaan.  

Molemmissa oppilaskyselyissä vihkotehtäviä ja nettitehtäviä pidetään hyödyllisimpänä oman oppimisen kannalta. Ennen tutkimusjaksoa oppilaat olivat vahvasti sitä mieltä, että kopiointi tukee omaa opiskelua, se on hyödyllistä oman oppimisen kannalta ja siihen kannattaa käyttää aikaa oppitunnilla. Tutkimusjakson jälkeen ei-kopioineen ryhmän käsitys kopioinnin hyödyllisyydestä oli selvästi negatiivisempi ja hyötyä ja haittoja pohdittiin syvällisemmin ja monipuolisemmin. Perusteluissa nousee esille seikkoja, joita omassa opetustyössä kannattaa pohtia ja huomioida. Keskeinen tulos on, että oppimistulokset ja motivaatio olivat tutkimusjaksolla paremmat ryhmällä, joka ei kopioinut muistiinpanoja.

Erixon, P. (2017). Necessity or eccentricity: Teaching writing in a new media ecology. Scandinavian Journal Of Educational Research, 1–19.

Khan,  T. M., Hassalib, M. A.,  Rasool, S. T. (2012.) A study assessing the impact of different teachingmodalities for pharmacy students in a Cardio-Pulmonary Resuscitation (CPR) course. Saudi Pharmaceutical Journal 21(4), 375–378.

Longcamp, M., Zerbato-Poudou, M-T. & Velay, J-L. (2005). The influence of writing practice on letter recognition in preschool children: A comparison between handwriting and typing. Acta Psychologica, 119(1), 67–79

Mueller, P. A. & Oppenheimer, D. M. (2014) The Pen Is Mightier Than the Keyboard: Advantages of Longhand Over Laptop Note Taking. Psychological Science 25(6), 1159–1168.