ITK2020-webinaaritallenteet YouTube-soittolistana

 

Kaikki ITK-webinaaritallenteet YouTube-soittolistana

 

Syksyn 2019 ITK-webinaaritallenteet

  

Tietokoneajan pedagogiikan jäljillä: Christensen, Couch ja Papert

 

29.10.2019

 

Tapani Saarinen, Eurooppa-koulu, Ph.D.

 

Harvardin innovaatiotutkija Clayton Christensen (Disrupting Class, 2008), Apple:n koulutusjohtaja John Couch (Rewiring Education, 2018) ja MIT:n tekoälytutkija Seymour Papert (Mindstorms, 1980) ovat esittäneet omat visionsa oppimisen kehittämisestä tietokoneiden aikakaudella. Tämä puheenvuoro keskittyy esittelemään kasvatusteorioita, joita he käyttävät.

 

Esityksen kohderyhmänä ovat käytännön työtä tekevät opettajat, sekä kaikki oppimista ohjaavasta teoriaperustasta kiinnostuneet. Puheenvuoro tuo esiin, miten kasvatuksen teoria ja teknologia yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi oppimisen kehittämisessä.

 

Dikata - digitaaliset perustaidot kansalaistaitona -hanke

 

29.10.2019

 

Reetta Karjalainen, Snellman-kesäyliopisto, hankekoordinaattori

 

Dikata-hankkeessa tarjotaan koulutusta digitaalisissa perustaidoissa työikäisille verkkoluentoina, jotka on katsottavissa myös tallenteena. Vuodelle 2020 suunnitellaan myös muita koulutusmuotoja. Tässä verkkoluennossa hankkeen koordinaattori kertoo hankkeen digitaalisista koulutuksista ja niiden toteuttamisesta ja pyrkii vuoropuheluun verkkopedagogiikkaa toteuttavien tahojen kanssa.

 

Nettilukio: Sano Muikku, kun haluat hyvää!

 

29.10.2019

 

Miia Sivén, Nettilukio, Linjanvetäjä

Aki Luostarinen, Nettilukio, verkkopedagogi

Saara Limnell, Nettilukio, opiskelija

 

Verkko-opiskelu voi olla ohjattua, tuettua ja innostavaa. Nettilukion Muikku-oppimisympäristö tarjoaa tuotettujen oppimateriaalien lisäksi henkilökohtaisen opintojen ohjauksen sekä ainekohtaisen opetuksen. Kohtaamaan pääsee sähköpostitse, videoneuvottelutapaamisissa, Whatsapp-vastaanottotunneilla tai vaikkapa Discord-keskusteluissa. Eikä Muikussa vain istuta ryhti rönössä päivästä toiseen. Liikkuvan verkko-opiskelun teemavuosi kannustaa yksilöllisen ohjauksen ja opetuksen lisäksi opiskelijaa huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja opiskeluun tarvittavasta energiatasostaan. Webinaarissa kurkistetaan opettajan, sisällöntuottajan ja opiskelijan silmin niihin vesiin, joissa Muikku ui.

 

Kompetenssikompassilla rohkaisua verkko-opintoihin

 

29.10.2019

 

Eero Suokonautio, Otavia, koulutussuunnittelija

Jukka Tikkanen, Kari A. Hintikka ja Anne Rongas, Otavia

 

Olemme työstäneet aikuisten perustaitojen kompetenssikarttaa ja kartalla suunnistamiseen opiskelijalle sopivaa kompassia. Kohderyhmämme on toisen asteen opintoja harkitseva tai juuri opinnoissa aloittanut aikuinen. Kompetenssikompassin avulla tutkitaan sekä opiskelijaminäkuvaa että vahvuuksia ja treenaamista kaipaavia taitoja. Kartasta ja kompassista teemme erilaisia versioita ja mm. juttelubotin, joka auttaa opintoja harkitsevaa käymään läpi omia lähtökohtiaan. Olemme demoiluvaiheessa. Kuvaamme webinaarissa työskentelymme etenemistä ja kompassin testaamista. Etsimme myös yhteistyöverkostoja, joita webinaarin kautta voisi löytyä. Tätä kehittämistyötä tehdään Otavialla Vahvistu verkossa -hankkeessa. Hanketta koordinoi Gradia ja se on osa ESR puiteohjelmaa.

 

Oppimisen arkea: analytiikka oppimisen tukena

 

29.10.2019

 

Henna-Riikka Ahvenjärvi, Discendum Oy, LMS tuotepäällikkö

 

Oppimisanalytiikka on tärkeä osa oppimisprosessin seurantaa ja tukemista Priima-oppimisympäristössä. Priimassa osaamisen kehittymisen seurantaa voivat tehdä helposti niin kouluttaja kuin oppija omaan rooliinsa nähden. On tärkeää, että koulutusta rakennettaessa suunnitellaan myös analytiikan hyödyntäminen osana prosessia - tällöin analytiikka kulkee arjessa mukana ja tukee sekä kouluttajan että oppijan työskentelyä. Keskeistä analytiikan seuraamisessa on helppous ja nopeus: esimerkiksi visuaaliset elementit työpöydällä, kursseilla ja eri aktiviteeteissa välittävät nopeasti tilannekuvan oppimisprosessin vaiheesta.

 

Tulevaisuutaidot ja #future-proof oppiminen

 

29.10.2019

 

Markku Pelkonen, Otava Oppimisen palvelut, liiketoimintajohtaja

 

Esityksen aikana käydään läpi projektiesimerkkejä, joissa fokus oppilaiden oppimisprosessissa viedään tavoitteellisesti tulevaisuustaitoja valmentavaan muotoon.

 

Opetushallituksen pääjohtajan tervehdys

 

22.10.2019
 

Olli-Pekka Heinonen, Opetushallitus, pääjohtaja
  

Laaja-alaisen osaamisen taitojen opettaminen Qridin avulla perusasteilla - valmista sisältöä opettajien käyttöön!

 

22.10.2019

 

Henri Karjalainen, Pedagoginen johtaja, Qridi Oy

 

Qridi julkaisee loppuvuonna 2019 täysin uuden toiminnallisuuden, jossa opettaja voi helposti ottaa käyttöön asiantuntijoiden luomaa valmista materiaalia laaja-alaisen osaamisen taitojen opettamiseen liittyen. Sisältöjä on muun muassa seuraavista aiheista 1. - 9. vuosiluokille: itsetuntemus, sosiaaliset taidot, tunnetaidot, vahvuustaidot ja ratkaisukeskeisyys. Myös rehtori voi seurata taitojen kehittymistä koulutasolla omassa käyttöliittymässään.

 

Sisältö koostuu:

1. Ohjeista opettajalle: Mitä taidot X ovat? Miksi taitoa X opetetaan koulussa?

2. Tuntiharjoituksia taidon X opettamiseen liittyen. Harjoitukset aktivoidaan oppilaille Qridissä.

3. Kotiharjoituksia oppilaille kotona yksin/huoltajien kanssa tehtäväksi. Harjoitukset aktivoidaan oppilaille Qridissä.

   

Sisältöjä on testattu useissa suomalaisissa kouluissa ja palaute on ollut erittäin positiivista. Puheenvuorossa kerrotaan tarkemmin sisällöistä ja opettajien kokemuksista sisältöjen käytöstä eri vuosiluokille.

 

Avoin Opetus - mitä se maksaa? Kuka sen maksaa?

 

22.10.2019

 

Ari Korhonen, Aalto-yliopisto, vanhempi yliopistonlehtori

 

Esittelen ajankohtaisia avoimen opetuksen ilmiöitä kuten MOOCit, kärkihankkeet ja niissä syntyvät materiaalit (DEFA) sekä FiTech. Näillä kaikilla on omat sivustonsa. Olen kuitenkin perustanut oman sivuston avoinopetus.fi, joka kokoaa yhteen tietoa avoimen opetuksen tilasta ja tavoitteista. Puheenvuoron jälkeen toivon keskustelua mitä portaalien avoinopetus.fi ja avoinoppiminen.fi pitäisi kansalaisille tarjota ja kenen pitäisi omistaa nämä verkko-osoitteet.

 

Datan ja analytiikan avulla kohti tulevaisuuden oppilaitoksia

 

22.10.2019

 

Lauri Kaski, CEO, Laura Luomanen-Jaakkola, COO, Edudata.io

 

Oppilaitoksissa hyödynnetään eri digitaalisista alustoista ja laitteista saatavaa dataa vielä varsin vähän. Keräämällä dataa, muotoilemalla se pedagogisten tavoitteiden sekä johtamistarpeiden näkökulmasta informaatioksi ja hyödyntämällä analytiikan ratkaisuja, voidaan saavuttaa kokonaiskuva organisaation tilanteesta ja päästä kaikkien toimijoiden kannalta kohti merkittäviä tuloksia.

 

Liikenneturvan Filla&Rillassa opitaan turvallisesta pyöräilystä digitaalisesti

 

22.10.2019

 

Ida Maasalo, Liikenneturva, suunnittelija

 

Liikenneturvan Filla&Rilla on ilmainen digitaalinen oppimisympäristö, joka on suunnattu luokka-asteille 3. – 6. Filla&Rillan tavoitteena on tukea lapsen kasvua turvalliseksi pyöräilijäksi. Filla&Rilla julkaistiin tammikuussa 2018. Perustuen ensimmäisen vuoden käyttäjäkokemuksiin Filla&Rillasta julkaistiin uudistettu versio elokuussa 2019. Uudistustyössä on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että Filla&Rillan tulee olla helppokäyttöinen sekä tukea suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen liikennekasvatustyön toteutumista.

 

Puheenvuorossa avataan Filla&Rillan kehitystyön tavoitteita ja taustoja. Puheenvuoron kohderyhmänä ovat kaikki digitaalisista oppimisympäristöistä kiinnostuneet.

 

Game it now! - pelinkehitys peruskoulussa

 

22.10.2019

 

Ilmari Hannula, Helsingin yliopisto, projektisuunnittelija

Esa Korhonen, Kuopio, Hatsalan klassillinen koulu, hankeopettaja

 

Innokas-verkoston koordinoima Game it now! -pilotti toi viime vuonna pelinkehitysprojektit kouluihin suljetun pilotin muodossa. Vuosi oli opettavainen ja Innokas ohjelmointi- ja robotiikkaturnauksessa nähdyt pelinkehityskilpailuun osallistuneet pelit olivat hienoja taidonnäytteitä. Tänä vuonna kilpailu avataan kaikille halukkaille ja pilotin opit jaetaan valtakunnallisesti. Webinaari avaa pilottivuodesta opittua, Innokas-turnauksen pelinkehityskilpailun kokemuksia sekä alustaa, miten kuka vain voisi ottaa pelinkehitysprojektin osaksi opetustaan ja mahdollisesti osallistua Innokas-verkoston pelinkehityskilpailuunkin.

 

Kohti keksimisen pedagogiikkaa

 

15.10.2019

 

Yliopistonlehtori ja Innokas-verkoston johtaja Tiina Korhonen & apulaisprofessori Kaiju Kangas, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

 

Keksimisen pedagogiikka yhdistää eri oppiaineita teknologiaa hyödyntävään hauskaan käytännön tekemiseen. Webinaarissa kuvaamme opettajien ja tutkijoiden yhteistyössä kehittämiä käytäntöjä, joilla lapsia ja nuoria tuetaan keksimisprojektien suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Projekteissa lapset ja nuoret ratkaisevat monimutkaisia tieteellisiä, teknisiä ja esteettisiä ongelmia hyödyntämällä sekä digitaalisen että perinteisen valmistuksen menetelmiä. Tällaiset projektit sopivat hyvin monialaisiin tiede-, teknologia-, insinööri-, taide ja matematiikkakokonaisuuksiin, joissa yhdistyy käsityö, teknologia- ja innovaatiokasvatus, luonnontieteet ja muut oppiaineet. Keksimisprojekteihin osallistuminen sytyttää lapsissa ja nuorissa oppimisen ilon sekä tukee heidän laaja-alaisten taitojensa kehittymistä.

 

Näkökulmia ja havaintoja oppimisanalytiikan käyttöönotosta - case Lappeenranta

 

15.10.2019

 

Jukka Lehtoranta, Saimaan mediakeskus, projektikoordinaattori

 

Puheenvuorossa tarkastellaan laajaa oppimisanalytiikan käyttöönottoa Lappeenrannan alueella ja esitetään alkuvaiheen kartoituksen tuloksia siitä, millaista tietoa ja analytiikkaa kouluilla on käytettävissä. Hankkeessa on kartoitettu koulujen tarvetta erilaiselle analytiikalla ja käyty läpi niitä data- ja tietolähteitä, joita on jo olemassa sekä tarvetta uusien lähteiden muodostamiselle. Erityishuomiota kiinnitetään hyvinvointiin ja tiedolla johtamisen tukemiseen. Jo vuoden käynnissä ollut Arviointia ja analytiikkaa -hanke keskittyy Lappeenrannan molempiin lukioihin, hankkeessa on edetty erilaisten projektien toteuttamiseen. Nyt syksyllä aloitettu Lappeenrannan digitaalisen ekosysteemin kehittämiseen tähtäävä hanke keskittyy Lappeenrannan peruskouluihin, analytiikan osalta hankkeessa tähdätään hyvinvointikyselyjen tuottaman tiedon yhdistämiseen oppimistietoihin. Hanke on aloitettu kartoittamalla olemassa olevia tietolähteitä ja niiden yhdistelyn mahdollisuuksia.Webinaari on suunnattu niille koulutuskentän osaajille, jotka haluavat saada selkeän ja lyhyen katsauksen analytiikan nykytilanteeseen suomalaisessa koulukontekstissa. 

 

Case-Lappeenrannan esittelyä

Millaista tietoa opetustyö tuottaa analytiikalla ja miten tiedon analysoimista voi omilla valinnoilla tukea?

Oppimisanalytiikan etiikka, käyttäjäryhmät ja sidosryhmät

Miltä oppimisanalytiikka näyttää 2022?

 

Webinaari esittelee selkeitä suuntaviivoja, joiden avulla oma opetustyö saadaan tuottamaan tietoa analytiikan hyödynnettäväksi.

     

Osaamisen näyttäminen digitaalisella portfoliolla - Bulbapp.com

 

15.10.2019

 

Risto Korhonen, Ilona IT, Oppimisen kehittäjä

 

Puheenvuorossa paneudutaan meidän suomalaisten osaamisen näyttämisen problematiikkaan. Pohdimme, miten omaa osaamista voisi uudella tavalla tuoda esille käytttäen modernia digitaalista portfoliota. PLE ja portfolio-pedagogiikkaa on vankasti jo korkeakoulumaailmassa, mutta entäs jos se olisi arkea jo perusopetuksessa ja toisella asteella? Portfolio-työskentelyä havainnollistetaan uudella Bulb-järjestelmällä, jonka Ilona on referoinut soveltuvaksi Suomen oppilaitosten käytöön, niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Tavoitteena on nostaa esille niin opiskelijoiden kuin opettajien osaaminen, tehdä se näkyväksi, kehittää samalla uudenlaista yhteistoiminnallista toimintamallia.

 

Digitaalinen fasilitointi mullistaa oppimisen ja muutostyön mahdollisuudet

 

15.10.2019

 

Ilkka Mäkitalo, Howspace, CEO

 

Olemme uudistaneet ja uudistamme toimintatapoja (How) luomalla teknologiaa, jolla oppimisen ja kehittämisen uudet mallit ovat paitsi mahdollisia myös helppoja ja tehokkaita. Kerron esimerkkien avulla mm. tekoälyn merkittävästä ja mullistavasta roolista tässä työssä.

 

Virtuaalinen opetus - keino lisätä oppimisen alueellista tasa-arvoa

 

15.10.2019

 

KT, yliopistotutkija Liisa Ilomäki, Helsingin yliopisto

 

Kerron tutkimuksen ja kokemusten perusteella virtuaalisesta opetuksesta ja oppimisesta. Vaikka se tuntuu ns. riviopettajasta etäiseltä, se on hyvä ratkaisu esim. pienten lukioiden ongelmiin tai satunnaisiin muihin ongelmiin. Virtuaalinen opetus vaatii kuitenkin toisenlaista opettajan osaamista kuin luokkaopetus.

 

Kohderyhmänä erityisesti opetusalan hallinto, rehtorit, lukion opettajat ja aineenopettajat muiltakin asteilta, samaten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajat.

 

Digikokeilut - miten valita oikea järjestelmä?

 

15.10.2019

 

Tuuli Oksanen, TAKK, kehittämiskoordinaattori

 

Erilaisia osaamisen dokumentointiin ja seurantaan tarkoitettuja järjestelmiä on nykyään jo paljon, mutta miten valita niistä se oikea? Puheenvuorossa esitellään ammatillisen koulutuksen Digityökalut käyttöön -hankkeen järjestelmäkokeilujen kokemuksia. 

 

Järjestelmäkokeiluja on toteutettu vuosien 2018-2019 aikana ja kokeilussa on ollut mm. Futural Skills, Workseed, KotoPro, EduKit, Priima ja ItsLearning.

 

Kohderyhmä: ammatillisen koulutuksen toimijat.

 

Eurooppalainen monimuotokoulutuksen kypsyysmalli

 

8.10.2019

 

Teija Lehto, TAMK, ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

Syyskuussa 2019 julkaistiin "European Maturity Model for Blended Education". Malli on mainio apuväline oman korkeakoulun tai oppilaitoksen monimuotokoulutuksen kehittämiseen. Oppilaitoksen monimuotokoulutuksen kypsyyttä voi mallin avulla tarkastella kolmella tasolla: Opintojakson taso, Koulutusohjelman taso ja Korkeakoulun / oppilaitoksen taso. Mallin avulla on helppo lähteä keskustelemaan, miten monimuotokoulutusta voisi ja pitäisi kehittää omassa organisaatiossa. Mallin tarkoituksena ei ole vertailla keskenään eri oppilaitosten tilannetta tai muodostaa ranking-listoja oppilaitosten monimuotokoulutuksen paremmuudesta. Mallin rakentamiseen osallistuivat Aarhus University, KU Leuven, TU Delft, University of Edinburgh, Dublin City University ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

 

Tekoäly arvioinnin tukena

 

8.10.2019

 

Teemu Laitinen, Toimitusjohtaja, Almerin Oy. Almerin kehittää tekoälyä hyödyntävää YipTree-oppimisympäristöä.

 

Miten tekoälyä voidaan hyödyntää arvioinnin tukena? Miten arviointi käytännössä tapahtuu? Miten tekoäly vähentää opettajan työkuormaa arviointiin liittyen? Miten arvioinnin laatu paranee tekoälyn avulla? 

Puheenvuoron kohderyhmä: peruskoulujen ja lukioiden opettajat.

 

Tehdasvalmisteisella esitystekniikalla säästöjä rakentamiseen

 

8.10.2019

 

Toni Parikka, Artome Oy, kehitysjohtaja

 

Kuinka rakentaa optimaalinen esitysratkaisukokonaisuus muuntautuviin oppimisympäristöihin?

Kiinteästi asennettu av-tekniikka sitoo opettamisen tiettyyn paikkaan ja suuntaan.

Siirrettävät näytöt ja tehdasvalmisteiset älykalusteet mahdollistavat muuntautumisen.

Kohderyhmä: rehtorit, tvt-vastaavat ja esitystekniikasta päättävät.

 

Breikkeri - kuinka yhdistetään laaja-alaiset taidot, digi ja liikunta

 

8.10.2019

 

Sanna Virtanen - Breikkerin äiti, yrittäjä Happia Oy

 

Vuoden digitaalinen oppimisympäristö -finaalissa 2018 mukana ollut Breikkeri esittäytyy ja tuo oppimisen polkuja alakoulun opettajien käyttöön. Webinaariin osallistujat saavat maksuttoman digimateriaalin Breikkeri-verkkopalveluun liittyen. Valloittavien Ömppi-hahmojen mukana vahvistetaan oppilaan itsetuntemusta ja luokan yhteisöllisyyttä. Tunne- ja vuorovaikutustaitotehtäviä sekä liikunnallisuutta ja läsnäolotaitojen harjoittelua soveltuen pieneenkin tilaan.

 

Osuvat Taidot - osaamismerkistö tietotekniikkaa soveltavien ongelmaratkaisutaitojen kehittämiseen

 

8.10.2019

 

Tiina Rusanen, Oamk, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

Puheenvuorossa esitellään miljoonarahoituksen saanut Osuvat Taidot -hanke, jossa on tarkoitus kehittää valtakunnallisesti hyödynnettävä Open Badge- osaamismerkkijärjestelmä, joka mahdollistaa aikuisten tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaitojen ja tietotekniikkaa soveltavien ongelmanratkaisutaitojen (PIAAC) varmistamisen tunnistamalla ja tunnustamalla osaamista formaalin koulujärjestelmän ulkopuolella, eri kouluasteilla ja siirryttäessä koulutusmuodosta toiseen. Lisäksi hankkeessa tuotetaan osaamisperusteet tietotekniikkaa soveltavien ongelmanratkaisutaitojen varmistamiseen muussa kuin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.

 

Puheenvuoro kohdennetaan kaikille osaamismerkkijärjestelmien kehittämisestä ja (tietoteknisten) perusvalmiuksen varmistamisesta kiinnostuneille.

 

Ohjelmointi monialaisen oppimiskokonaisuuden kantavana teemana
 

1.10.2019

 

Jussi Koivisto, Suomen Koodikoulu, pedagoginen asiantuntija
 

Miten ohjelmointi nivoo oppiaineita monialaisiksi projekteiksi? Miten ohjelmointiprojektit konkretisoituvat oppilaille mielekkäiksi ja merkityksellisiksi töiksi? Puheenvuoron kohderyhmänä peruskoulun opettajat.

 

Uudistuva Amis - kokemuksia ammatillisen koulutuksen kehittämisestä
 

1.10.2019

 

Teija Räihä, projektipäällikkö, Etelä-Savon ammattiopisto
Tuija Salminen, kieltenopettaja, Otavia

 

Puheenvuorossa esitellään laajan Ammattiin! - Etelä-Savon toisen asteen kehittämishankkeen kokemuksia ja tuloksia uudistuvasta ammatillisesta koulutuksesta. Lisäksi puheenvuorossa paneudutaan verkkopedagogiikan hyödyntämiseen osana ammatillista koulutusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Puheenvuorossa kuulet käytännön vinkkejä ohjaamiseen, opettamiseen ja opiskeluun. Puheenvuoro sopii kaikille asiasta kiinnostuneille, opiskelijoille, opettajille, työelämänedustajille jne. 

  

Fast Degree - täydennyskoulutuksen ensimmäinen askel
 

1.10.2019

 

Harri Ketamo, Headai, sekatyöhenkilö

 

Puheenvuorossa esitellään työelämälähtöisen täydennyskolulutuksen (upskilling) massakouluttajaksi tarkoitettu Fast Degree. Fast Degree on kokonaan algoritmien (joita myös tekoälyksi kutsutaan) rakentama koulutuskokonaisuus, joka tietää mitä osaamista haetaan missäkin päin maailmaa ja osaa suosittaa kysyntään kohdistuvia taitoja (kursseja) oppijan oman mielenkiinnon mukaan. Fast Degree on ns. microlearning-tuote, eli opiskellaan vain ne asiat, joita ei ennalta osata. Siksi Fast Degree eteneekin pelillisen testauksen avulla ja jos henkilö tarvitsee lisätietoja, Fast Degree antaa henkilökohtaisia suosituksia verkon avoimiin oppisisältöihin ja kirjallisuuteen. Kaikki algoritmien rakentamana. Fast Degree ei kuitenkaan ole oppilaitos tai kouluttaja, se on vain ensimmäinen askel uusien taitojen omaksumisessa, joka voi auttaa oppijaa pääsemaan alkuun ja löytämään suunnan, jonne jatkaa opintojaan, kun ensimmäinen askel on otettu.

 

Toimintakulttuurin johtaminen ja digitalisaatio - Johtamisen vuosikello

 

1.10.2019

 

Markku Pelkonen, Otava Oppimisen palvelut, Liiketoimintajohtaja

 

Esityksessä käydään läpi esimerkkejä koulujen kanssa tehdyistä pitkäkestoisista valmennuksista, joiden avulla koulun toimintakulttuurin johtamismalli on muutettu yhteistyössä opettajien ja rehtorien kanssa.

  

Iloa arviointiin

 

1.10.2019

 

Anne Rongas, Otavia, Ideatarhuri

 

Ensimmäiset sanat, jotka nousevat mielleyhtyminä arviointi-sanaa kuvaamaan, ovat usein negatiivisia. Vaan miten arviointiin saadaan sykettä, kannustavuutta ja iloa? Olemme tehneet yleissivistävän koulutuksen opettajien ja opiskelijoiden sekä arviointitutkijoiden kanssa yhteistyötä tämän aiheen äärellä. Kyselyidemme mukaan arvioinnista puhutaan edelleen hyvin vähän, vaikka tuntuukin, että se on koulukeskustelun kuuma peruna juuri nyt. Puhe on kuitenkin ylätasolla liikkuvaa. Esityksessämme tuomme esille arjen kokemuksia ja onnistumisia. Arviointidialogin ja keskustelun tueksi on kehitetty jaettuja työkaluja, kuten taulukoita ja kyselypohjia, joita on käytetty sekä opettajien että opiskelijoiden kanssa. Webinaarissa esittelemme näitä tuotoksia ja niistä saatuja kokemuksia.

 

Taustalla kolme Otavian luotsaamaan arviointiaihepiirin hanketta / henkilöstökoulutusta: Pulssi, Sykettä arviointiin ja Arviointiklubi.

 

Kohderyhmä: yleissivistävän koulutuksen opettajat. 

 

DigiOne - Oppimisen uusi ekosysteemi

 

24.9.2019

 

Markus Humaloja, Vantaan kaupunki, DigiOne-hanke, pedagoginen asiantuntija

 

Vantaan kaupungin aloittaman DigiOne-hankkeen tavoitteena on rakentaa oppimisen ja koulutuksen järjestelmiä yhteen kokoava valtakunnallinen digitaalinen alusta. Alustan tavoitteena on kasvaa opetusalan digitaaliseksi ekosysteemiksi, johon opetuksen järjestäjät ja alan toimijat voivat liittyä. Haluamme edistää oppimista ja luoda hyvinvointia pitkäjänteisesti kehittämällä oppimista tukevan teknologian käyttöä yhdenvertaisemmaksi.
 

ITK2020 - uutta ja ihmeellistä

 

24.9.2019

 

Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto, tutkimusjohtaja

ITK2020 yllättää sinut ja minut. Miten - sen kuulet webinaarissa.

 
Näkökulmia opiskelijan henkilökohtaiseen tukiälyyn

 

24.9.2019

 

Kari A. Hintikka, Otavia, konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija, ennakoija

 

Digitaalinen automaatio ja algoritmit jatkavat yleistymistään ihmiselämän kaikilla osa-alueilla. Koneäly on näistä laajin ja syvin murrosvoima. Yksittäinen oppilaitos voi kuitenkin siirtyä hallitusti kohti tekoälyä kuin loikata suoraan sen käyttöön.

Koneälyä (AI) leimaa tavoite autonomiseen analyysiin ja toimintaan, kuten vaikkapa robottiautoja kehitetään. Rinnalla yleistyy tukiälyn (IA, Intelligent Augmentation) konsepti. Tukiäly eroaakin koneälystä siinä, että edellinen tekee ehdotuksia ja suosituksia ihmisen päätöksentekoon, valintoihin ja suunnitteluun.Terminä tukiälyllä viitataan laaja-alaisesti erilaisiin ihmisen sähköisiin sihteereihin, digitaalisiin avustajiin, digiassistentteihin etc. Termi käsittää myös tekoälyn tuottaman koneellisen avun esimerkiksi valokuvien muuntamisen puheeksi, kuten aistiesteiselle ravintolan lounaslistan, kyltit ja kadunnimet. Opiskelijan henkilökohtaisella tukiälyllä olisi monipuolisesti käyttöä etäopiskelijalle. Se voisi esimerkiksi avustaa oman lukujärjestyksen suunnittelussa, tsemppailla, avustaa opiskeluun liittyvien lomakkeiden täytössä ja opiskelupäiväkirjassa sekä tukea erilaisia oppijoita.Esitys tarkastelee ja havainnollistaa konseptitasolla erilaisia näkökulmia tukiälyn toteuttamiseksi ja käyttömahdollisuuksia, joita voitaisiin ottaa käyttöön suht vaivattomasti nykytekniikoilla, kuten chattibotit. Varsinaista tukiälyä ei demota, sen sijaan esitetään monipuolinen taustamateriaali. Esityksen kohderyhminä ovat oppilaitosten kehittäjät sekä opettajat ja opinto-ohjaajat.

 

Kevään 2019 ITK-webinaarit

 

ITK-webinaareissa virittäydytään ITK-juhlakonferenssin tunnelmaan.

 

Webinaaritallenteet on kerätty YouTube-soittolistalle - tulevien webinaarien aikataulut löydät ITK-webinaarit-sivulta

 

Kehittäjäopettajat digiosaajina

 

12.3.2019

 

Tanja Jurvanen (UTU), Ilmari Hannula (HY) ja Satu Piispa-Hakala (UEF)

 

Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksen käyneitä tai niissä parhaillaan opiskelevia on liki sata. Jokaisella heistä on yhteys yliopistoon ja tuoreimpaan digipedagogiseen tutkimukseen sekä koulutuksen ja opetuksen kenttään oman työn ja koulutukseen kuuluvan kehittämishankkeen kautta. Hankkeet lähtevät aina kentän tarpeista. Organisaatiot eli kunnat ja koulut hyötyvät erikoistumiskoulutuksesta laajasti. Moni koulutettava on siirtynyt omassa organisaatiossaan asiantuntijatehtäviin.
Hyöty tulee muun muassa siitä, että yhteys digipedagogiseen tutkimukseen säilyy koulutusverkoston kautta ja vuorovaikutus saa kasvuvoimaa käytännön kentän tuntemuksesta. Ei ole ihan pikku juttu, että voi sparrata kehittämisajatuksiaan maantieteellisestikin
kattavan verkoston kanssa!

 

TE-MA syvenee sykleittäin

  

12.3.2019

 

Pia Niemelä

 

Tekeillä oleva Matikka-MOOC tarjoaa digihöystettyä matematiikan materiaalia – teemansa mukaisesti TE tekniikkaa ja MA matematiikkaa.

 

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan opetussuunnitelman mukaista kertaavaa sisältöä yläkoulun päättäville oppilaille ja toisessa vaiheessa täydennyskoulutusta opettajille, sekä MOOC-muotoisena että lähiopetuksena. Opettajien MOOCissa käydään läpi erilaisia didaktisia menetelmiä käänteiseen oppimiseen liittyen, fokus on erityisesti käsitteissä ja johdonmukaisessa kokonaiskuvan rakentumisessa. Lisäksi opettajille suunnatulla kurssilla perehdytään matematiikan oppimisvaikeuksiin ja niiden selättämiseen, missä pääpaino on lukukäsitteen ja algebrallisen hahmottamisen vahvistamisessa. Kurssilla algoritminen ja looginen ajattelu tulevat tutuksi, kun ohjelmointiopetuksen puolelta tutut tehtävätyypit täydentävät matematiikan tehtäviä. Messuilla myynnissä yläkoulun matematiikan kertaava opetusjuliste.

 

Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi

 

12.3.2019

 

Kaisa Honkonen & Erkki Kaila

 

 

Digitaalinen peruskoulu 2016 – 2018: Osa 2: Opettajat ja oppilaat

 

5.3.2019

 

Erika Tanhua-Piiroinen, Suvi-Sadetta Kaarakainen ja Jarmo Viteli

 

Vuosina 2016–2018 toteutettu Digiajan peruskoulu -hanke selvitti oppimisen ja opettamisen käytäntöjä digitalisaation näkökulmasta: oppilaitosorganisaatioiden digitaalisten teknologioiden käyttöä ja hyödyntämisvalmiuksia, uusien oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen hyödyntämistä sekä digitaalisen osaamisen tasoa. Lisäksi hanke arvioi hallituksen toimien vaikuttavuutta suomalaisissa peruskouluissa. Selvitystyön kohderyhmiä olivat perusopetuksen koulujen rehtorit, opettajat ja oppilaat.

  

Aikuisten perustaitoihin vahvistusta verkossa

 

5.3.2019

 

Tiia Rautiala-Rantanen ja Anne Rongas

 

Työelämä muuttuu, työurat katkeavat, uudelleenkouluttautuminen vaatii uusia taitoja ja pelkkä oma arkinen elämä asiointeineen ja harrastuksineen haastaa. Aikuisten perusosaamista mitannut kansainvälinen PIAAC-selvitys osoitti, että suomalaisten aikuisten perusosaamiset ovat hyvällä tasolla, mutta osaamisissa on suuria eroja. Vanhakin koira oppii, kun saa sopivaa tukea. Esittelemme toisen asteen opintoihin siirtymistä tukevaa, aikuisille suunnattua perustaitojen vahvistamisen toimintamallia.

  

Tekoäly ja ihmisen oppiminen

 

5.3.2019

 

Teemu Leinonen

 

Tekoäly määritellään usein koneen toiminnaksi joka muistuttaa ihmisen mieltä ja sen ohjaamaa toimintaa. Toisaalta tekoälyksi kutsutaan usein paradoksaalisesti kaikkea sellaista ihmisen älykkyyttä mihin kone ei pysty. Miten entistä älykkäämmät koneet voivat auttaa ihmistä oppimisessa? Tulisiko kasvatuksen ja oppimisen ammattilaisten olla kiinnostuneita myös koneiden oppimisesta?

 

Digitaalinen peruskoulu 2016 – 2018: Osa 1: Rehtorit ja Opettajat

 

26.2.2019

 

Erika Tanhua-Piiroinen, Suvi-Sadetta Kaarakainen ja Jarmo Viteli

 

Vuosina 2016–2018 toteutettu Digiajan peruskoulu -hanke selvitti oppimisen ja opettamisen käytäntöjä digitalisaation näkökulmasta: oppilaitosorganisaatioiden digitaalisten teknologioiden käyttöä ja hyödyntämisvalmiuksia, uusien oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen hyödyntämistä sekä digitaalisen osaamisen tasoa. Lisäksi hanke arvioi hallituksen toimien vaikuttavuutta suomalaisissa peruskouluissa. Selvitystyön kohderyhmiä olivat perusopetuksen koulujen rehtorit, opettajat ja oppilaat.

 

Papert ja Resnick: Teknologian pedagogiset ydinajatukset MIT:stä

 

26.2.2019

 

Tapani Saarinen, Ph.D.
Eurooppa-koulu, Brysseli

 

Seymour Papert alkoi jo 1960-luvulla Yhdysvalloissa kehittämään lapsille omaa tietokoneiden ohjelmointikieltä. Papert oli sekä Jean Piaget'n että Marvin Minskyn työtoveri, joka yhdisti pedagogisessa ajattelussaan konstruktivismin ja tekoälyn. Tämä esitys pureutuu MIT:ssä vaikuttaneen Papertin sekä hänen oppilaidensa, kuten Mitch Resnickin, pedagogisiin ydinajatuksiin oppimisesta tietokoneiden aikakaudella.

 

STEAM-opinpolku

 

26.2.2019

 

Arto Niva

 

Oulussa on alettu kuuden koulun sekä Oulun yliopiston FabLabin yhteistyönä kokoamaan mallinnusta STEAM-opinpolulle perusopetukseen. Webinaarissa kerrotaan, miten työ on lähtenyt liikkeelle ja mitä on jatkossa suunnitelmissa.

  

Chattibotit nettilukiolaisen apuna

 

19.2.2019

 

Kari A. Hintikka

 

Chattibotit ovat nopeasti yleistyvä tapa jäsentää opiskelijalle laajoja sisältökokonaisuuksia sekä vastata täsmäkysymyksiin. Otavian bottipiloteista on saatu alustavasti erittäin hyviä kokemuksia. Opiskelijat eivät koe että verkko-ohjaajien ja opettajien läsnäolo olisi muuttuneet itsepalveluksi, vaan että botin kanssa asioita voi oppia jopa paremmin kuin perinteisessä digioppimateriaalilla tai oppailla.

 

Esitysdiat

 

Valtakunnallinen avointen oppimateriaalien palvelu jatkuvaan oppimiseen

 

19.2.2019

 

Anna Lindfors

 

Avointen oppimateriaalien käytön edistäminen – yhteishanke käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa loppusyksystä 2018. Tässä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen koordinoimassa hankkeessa tehdään valtakunnallista, kaikille koulutusasteille suunnattua, avointen oppimateriaalien palvelua. Palvelu edistää avointen oppimateriaalien löydettävyyttä ja käytettävyyttä opettajien ja oppijoiden arjessa kokoamalla avoimia oppimateriaaleja ja toimimana säilytyspaikkana julkisin varoin tuotetuille avoimille oppimateriaaleille. Esittelemme webinaarissa tämän käyttäjille vuonna 2019 avoimeksi tulevan palvelun ja kutsumme osallistujat mukaan vaikuttamaan lopputuotokseen.

 

Laajennettu todellisuus opetuksessa - ei teknologia, vaan pedagogia edellä

 

12.2.2019

 

Antti Lähtevänoja

 

Esityksessä tuodaan esille laajennetun todellisuuden opetuskäytön nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä. Esityksessä pohditaan mm. mitä uutta laajennettu todellisuus mahdollisesti tuo opetukseen ja miksi siihen kannattaa suhtautua myös kriittisesti.

 

Empatiaa ja kestävää kehitystä Lyftan avulla

 

12.2.2019

 

Katri Meriläinen

 

Lyfta on immersiivinen oppimisympäristö, jonka avulla oppilaat voivat tutustua erilaisiin ihmisiin ja heidän tarinoihinsa ympäri maailmaa. Lyftan avulla voi oppia ja opettaa mm. toisen asemaan asettumisen taitoja, YK:n kestävän kehityksen taitoja ja OPSin mukaisia laaja-alaisen osaamisen taitoja. Upeat monimediatarinankerronnalliset sisällöt hyödyntävät 360°-panoraamakuvia, lyhytelokuvia, virtuaalitodellisuutta ja kuvatarinoita. Lisäksi Lyfta-kokonaisuuteen kuuluu laaja opettajan materiaali, joka rakentuu uuden opetussuunnitelman periaatteille ja sisällöille.

 

Webinaari antaa osallistujille yleiskuvan Lyftan mahdollisuuksista, ja tarjoaa tilaisuuden inspiroitua, oppia ja esittää kysymyksiä. ITK-päivillä Lyfta tarjoaa myös syventävän työpajan - täysin ilmaiseksi. Lämpimästi tervetuloa molempiin!

 

Edukata - koulun muutosjohtaminen osallistavalla muotoilulla

 

5.2.2019

 

Katri Lehtovaara

 

Esityksessä luodaan katsaus, miten Edukata-mallin avulla tuetaan yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin, oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittämistä muotoilun menetelmin. Avaamme, miten malli osallistaa prosessiin oppilaat ja opettajat ja auttaa siten muutostavoitteen määrittelyssä ja saavuttamisessa. Kerromme myös, kuinka mallia on käytetty 15 koulun johtoryhmän täydennyskoulutuksessa kuluvana lukuvuonna ja minkälaisia kokemuksia olemme siitä saaneet. Edukata on opetussektorille kehitetty tulevaisuussuuntaunut osallistavan muotoilun malli, joka on avoimesti lisensoitu ja siten kaikkien käytettävissä.

 

Onnistunut oppilaitosrakennushanke

 

5.2.2019

 

Niko Eskelinen

 

Edutaito Oy järjestää ITK-konrefenssissä Onnistunut oppilaitosrakennushanke -työpajan. Webinaarissa käydään läpi työpajan sisältöä ja oppilaitosrakennushankkeen eri vaiheita. Webinaari sopii kaikille jotka ovat suunnittelemassa, aloittamassa tai tekemässä oppilaitosrakennushanketta.

   

Mitä tutkimusnäyttö kertoo opetusteknogian yhteydestä oppimistuloksiin kouluissa?

 

29.1.2019

 

Antti Syvänen, Tampereen yliopisto

 

Antin blogikirjoitus DigiKilta-hankkeen sivuilla: DigiKilta-selvitys: digitaalisilla ratkaisuilla saadut oppimistulokset

 

Teacher professional development with a wow-factor

 

29.1.2019

  

Riina Vuorikari

 

This webinar presents a study that looks at innovative and emerging practices in teacher professional development and in other forms of professional learning. We first give an outlook into the Inventory which collected 30 examples from various counties and then drill down to discuss various innovative aspects that emerge from these practices. The initiatives are spearheaded both by education authorities and 3rd party providers (e.g. actors from not-for-profit associations to corporate responsibility programmes, philanthropy and micro-entrepreneurs, but also volunteering individuals).

 

The main goal of the study is to inspire and support those who plan and design policies and provision of teacher professional development and professional learning to make activities more relevant to teachers and to eliminate the barriers that teachers say hinder them from participating in such activities today.

 

The first part of the study is available at: https://europa.eu/!fm67Mn

 

Esitysdiat

 

 Syksyn 2018 ITK-webinaarit

 

 Digiajan oppilaat - pitäisikö kirjat polttaa vai kännykät kieltää?

30.10.2018

 

Erika Tanhua-Piiroinen, Tampereen yliopisto

 

Poimintoja Oppika-kyselyn tuloksista. Miten ala- ja yläkoulun oppilaat ovat arvioineet teknologian käyttöään koulussa ja kokonaisuudessaan? Entä miten he suhtautuvat teknologiaan erilaisissa oppimistilanteissa?

 

Oppimisanalytiikka: mahdollisuuksia, käytäntöä ja tulevaisuuden näkymiä

30.10.2018

 

Leena Vainio, Anne Rongas & Ville Venäläinen

 

Tilannekatsaus tutoropettajatoimintaan

25.10.2018

 

Sami Heino, Hämeenlinna

Mari Petrelius, Joensuu

 

Tekoäly koulutuksessa on kuin teiniseksi - kaikki siitä puhuvat, mutta kukaan ei tiedä mitä se oikeasti on

25.10.2018

 

Harri Ketamo, HEADAI
Topi Litmanen, CLANED

 

Kaikki voittaa - innovaatioalusta koulun, opetusteknologiayritysten ja yliopistoyhteistyön mahdollistajana

16.10.2018

 

Niko Lindholm, Forum Virium & Jaakko Vuorio, Tampereen yliopisto

 

Esittelyssä caset Pirkanmaalta ja pääkaupunkiseudulta.

 

Peleillä uutta sykettä matematiikan opetukseen

9.10.2018

 
Kristian Kiili, Tampereen teknillinen yliopisto

 

Esittelyssä TUT Game Lab -palvelu: käyttöönotto, nykyinen sisältötarjonta, palvelun tuottama analytiikka ja mitä ollaan kehittelemässä lisää.

 

Muutos on mahdollisuus - ITK:n call for papers on käynnistynyt

9.10.2018

 
Jarmo Viteli & Anne Rongas

 

ITK juhlii railakkaasti 30:ttä kertaa ja toivoo sinun olevan mukana juhlimassa. Tule kuulemaan, miten teet onnistuneen esitysehdotuksen kevään 2019 ITK-juhlakonferenssiin.