Tapahtuma Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2019 starts on 20. maaliskuuta 2019 klo 10.00.00 +0200
Työkaluja ja menetelmiä globaalien kompetenssien oppimisen tukemiseen
21st century skills itsearviointi opiskelu- ja työelämävalmiudet
Kohderyhmä: Henkilöstökouluttajat

Työkaluja ja menetelmiä globaalien kompetenssien oppimisen tukemiseen
Tutkija  at Helsingin yliopisto minna.lakkala@helsinki.fi


Fagerholm Fabian
Fagerholm Fabian Tutkijatohtori  at Tietojenkäsittelytieteen osasto, Helsingin yliopisto Fabian.Fagerholm@helsinki.fi

Harjula Veli-Matti
Harjula Veli-Matti Opettaja  at Merilahden peruskoulu, Helsingin kaupunki veli-matti.harjula@edu.hel.fi

Kallunki Veera
Kallunki Veera Pedagoginen yliopistonlehtori  at Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto veera.kallunki@gmail.com

Lakkala Minna
Lakkala Minna Tutkija  at Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto minna.lakkala@helsinki.fi 040-7254889

Männistö Tomi
Männistö Tomi Professori  at Tietojenkäsittelytieteen osasto, Helsingin yliopisto tomi.mannisto@helsinki.fi

Pulkkinen Sari-Anna
Pulkkinen Sari-Anna Kaupallistaja  at dLearn.Helsinki-projekti, Helsingin yliopisto sari-anna.pulkkinen@helsinki.fi

Salmela-Aro Katariina
Salmela-Aro Katariina Professori  at Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto katariina.salmela-aro@helsinki.fi

Tervaniemi Mari
Tervaniemi Mari Tutkimusjohtaja  at CICERO Learning -verkosto, Helsingin yliopisto mari.tervaniemi@helsinki.fi

Toom Auli
Toom Auli Professori  at Yliopistopedagogiikan keskus, Helsingin yliopisto auli.toom@helsinki.fi

Taito kehittää uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin, työskennellä sinnikkäästi tavoitteiden saavuttamiseksi, osallistua rakentavaan yhteistyöhön ja arvostaa muita - muun muassa näitä taitoja voisi kutsua globaaleiksi kompetensseiksi. Monimutkaistuvassa, verkostoituvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa tarvitaan uudenlaisia taitoja haastavista tehtävistä selviämiseen ja yhdessä toimimiseen.

Opetussektorilla mm. OECD (2018) sekä eri maiden ja koulujen opetussuunnitelmat korostavat globaaleja kompetensseja (vrt. OPS 2014), mutta niiden tukemiseen ja arviointiin ei ole olemassa kovin konkreettisia menetelmiä. Myös työ- ja yrityselämässä globaalien kompetenssien merkitys substanssiosaamisen rinnalla on huomioitu, kuten myös tarve henkilöstön kouluttamiseen tästä näkökulmasta (Jackson, 2010).

Haasteena on, että globaaleja kompetensseja ei opi kirjoista eikä niitä voi harjoitella yksin. Globaalien kompetenssien oppiminen edellyttää pitkäkestoisia ja systemaattisia pedagogisia prosesseja sekä turvallista oppimisympäristöä. Lisäksi tarvitaan helposti käyttöön otettavia menetelmiä ja malleja kompetenssien kehittämiseen todellisissa toimintatilanteissa esimerkiksi koululuokassa tai työyhteisössä. Tärkeää on oppia arvioimaan ja kehittämään omia ja yhteisiä tapoja toimia erilaisissa yhteistyö- ja tehtävätilanteissa.

Esittelemme posterissa ratkaisumme verkkopohjaisesta työkalusta ja palvelusta, joka sisältää: 1) tutkimuspohjaisia instrumentteja oman ja ryhmän toiminnan sekä sitä kautta kompetenssien arviointiin, 2) verkkopohjaisen sovelluksen datan keräämiseen (Experience Sampling Method App) ja tulosten tarkasteluun (Competence Wall) aidoissa tilanteissa sekä 3) kehittämisen tueksi malleja ja ohjeita opettajille, kouluttajille ja fasilitaattoreille. Esittelemme myös tuloksia työkalun ensimmäisistä kokeiluista erilaisissa konteksteissa, esimerkiksi koululuokassa ryhmätyötehtävien yhteydessä sekä asiantuntijatiimien yhteistyökäytönten arvioinnissa. Lisäksi posterisessiossa on mahdollisuus testata selainpohjaisen itsearviointityökalun käyttöä.

Lähteet

Jackson, D. (2010). An international profile of industry-relevant competencies and skill gaps in modern graduates. International Journal of Management Education, 8(3), 29-58. Saatavilla verkossa: https://www.academia.edu/5721929/An_international_profile_of_industry-relevant_competencies_and_skill_gaps_in_modern_graduates

OECD (2018). Teaching for global competence in a rapidly changing world. New York, NY: OECD Publishing, Paris/Asia Society. Saatavilla verkossa: https://doi.org/10.1787/9789264289024-en.