Lukemisen huikea ihanuus – monilukutaitoja digin avulla
Lukemisen huikea ihanuus – monilukutaitoja digin avulla
Good practices Learning environments
Application type: Poster
Lukemisen huikea ihanuus – monilukutaitoja digin avulla
Mattila Miikka
Lehtori/apulaisrehtori at Tyrnävän kunta
Mattila Miikka
Lehtori/apulaisrehtori at Tyrnävän kunta


Mattila Miikka , Apulaisrehtori
Tyrnävän kunta

Palola Elina , Lehtori
Tyrnävän kunta

Posterin pdf-versio

Suomalaisnuorten PISA-tulokset laskevat laskemistaan, ja riittävä lukutaito puuttuu yhä useammalta: Suomessa 28 %:lla nuorista on heikko monilukutaito (Leino ym. 2018) ja 11 %:lla aikuisista heikko lukutaito (Lukukeskus). PISA-tulosten heikkenemisen yhteys matalaan lukutaitotasoon on selkeä. Kuilu hyvin ja huonosti lukevien lasten ja nuorten välillä kasvaa kasvamistaan.

Elinikäinen oppiminen ja tietoyhteiskunnan kasvavat vaatimukset ovat laajentaneet lukutaidon käsitettä: monilukutaidossa painottuvat myös digitaalisten tekstien käsittelytaidot. Lukutaitotyö nivoutuukin vahvasti tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoihin. (Leino ym. 2018.) Opetussuunnitelman osaamistavoitteissa (OPS 2014) painotetaan monilukutaidon ja digitaitojen merkitystä sekä niiden yhteyttä toisiinsa.

Haluamme esitellä ITK:ssa OPH:n Lukuliikkeen rahoittamaa Perhelukemisen hanketta ja digitaalista oppimisympäristöä, jossa yhdistyvät lukemisen huikea ihanuus ja digitaalisuuden vetovoima. Hankkeessa on tartuttu siihen haasteeseen, jota nyky-yhteiskunnan vaatimukset ja tulevaisuustaitojen saavuttamispaine asettavat: Lukutaito on ihmisoikeus ja kansalaistaito. Lukutaito on kaiken opiskelun perusta – hyvät lukijat menestyvät myös matematiikassa ja luonnontieteissä (Leino 2002). Yhtä lailla TVT-taidot ovat kansalaistaito, jota tarvitaan yhä enemmän yhteiskunnan ja tulevaisuuden digitaalistuessa.

Perhelukemisen hankkeessa luodaan monilukutaitojen kehittämiseen digitaalinen oppimisympäristö, kaikille avoin tieto-, tehtävä- ja menetelmäpankki. Sivustolla esitellään Perhelukemisen ohjelmaa, joka Suomessa ei juuri ole tunnettu. Ohjelmaa pilotoidaan hankkeessa ja malli juurrutetaankuntaan pysyväksi käytännöksi ja levitetään ympäri Suomen. Perhelukemisen sivusto vahvistaa lukemisen iloa valjastamalla digitaalisuuden lukutaitotyöhön, lukemaan innostamiseen ja motivaatioon vahvistaa omia taitoja. Sivusto tarjoaa työkaluja ja valmiita materiaaleja opettajille, kasvattajille ja kouluttajille lukutaitotyössä. Haluamme esitellä sivustoa, mainostaa ja konkretisoida digitaalisuuden hyötyjä lukutaitotyössä sekä virittää kaikkia osapuolia hyödyttävää keskustelua ja ideoiden vaihtoa. Tavoitteena on myös kerätä posterisessiossa kehittämisideoita sivuston parantamiseksi.

Perhelukemisen sivusto sisältää muun muassa kirjavinkkauksia ja lukemaan innostavia tehtäviä Sivustolla jaetaan lukukokemuksia, tarjotaan lukevia esikuvia ja haastetaan perheet ja yhteisöt kilpailemaan keskenään lukemisen kulttuurin edistämiseksi. Oppilaat ovat tuottaneet sivustolle materiaalia, ja siihen kannustetaan kaikkia sivuston käyttäjiä, mukaan lukien ITK-konferenssiin osallistujat. Sivustolla osallisuus ja yhdessä tekeminen ovat keskiössä. Hankkeessa selvitetään, mitä, miten ja missä ihmiset lukevat, miksi lukevat ja miksi ei ja mikä saisi heidät lukemaan ja tavoittelemaan parempaa lukutaitoa. Digitaalisuus valjastetaan avuksi löytämään jokaiselle sopivaa lukemista: lukeminen tehdään helpoksi ja tuodaan kaikkien ulottuville.

Kohtuullisella tietokoneen käytöllä on todettu olevan positiivinen yhteys sekä nuorten että aikuisten lukutaitoon (Linnakylä ym. 2000; Leino 2002). Nimenomaan pitkien tekstien lukeminen on vähentynyt, ja digitaalisille alustoille – joissa tekstit ovat tyypillisesti lyhyitä – pitäisikin saada enemmän myös pidempiä tekstejä. Ääni- ja e-kirjojen suosio kasvaa koko ajan, ja niiden avulla lukeminen saadaan tuotua tasa-arvoisesti kaikkien ulottuville; ne houkuttelevat lukemaan sellaisiakin, jotka eivät ole kaikkein innokkaimpia lukijoita. (Lukukeskus). Ilmainen, sähköinen materiaali lisää tasa-arvoisia mahdollisuuksia lukutaitojen kehittämiseen ja vähentää perhetaustan, sukupuolen ja koulujen erisuuruisten resurssien vaikutusta.

 

Leino, K. 2002. Tietotekniikan käyttö ja lukutaito. In J. Välijärvi, & P. Linnakylä (Eds.), Tulevaisuuden osaajat - PISA 2000 Suomessa (pp. 167-180). Koulutuksen tutkimuslaitos. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49280/951-39-1183-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Leino ym. 2018: https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/julkaisuluettelo-1/julkaisujen-sivut/2019/icils-2018-raportti.pdf

Linnakylä, P. 2000. Lukutaito tiedon ja oppimisen yhteiskunnassa. Teoksessa K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh (toim.) Kieli, diskurssi & yhteisö, 107–132. Jyväskylän yliopisto. SOLKI: Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä.

Lukukeskus: https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2020/

OPS 2014: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf