ITK2023
-
STEAM-prosessi tutuksi ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu
Vorne Paula
-
Suunnittele ICT:n ilmasto- ja ympäristövaikutusten oppitunti
Vuohelainen Hanna
-
Saavutettavan hybridiopetuksen työkalupakki
Keihäs Piia
-
Yhteisellä digilennolla pedagogiikkaan!
Heli Hemilä
-
Koulun digitaalinen ensiapukaappi
Ilola Marianne
-
Teamsin, Moodlen ja sharePointin yhdistäminen opetuksessa
Turunen Hannu
-
Digiosaajaksi yhdessä oppien ja kokeillen- oppimisympäristö digitaitojen vahvistamiseen vammaistyöss
Keskikuru Sanna
-
Omien tehtävien laatiminen ViLLE-ympäristössä
Enges Petra
-
Skididialogi: Kuuntele, älä luo ratkaisuja etukäteen!
Hanna-Maria Partanen
-
Digitaalisen ohjauksen ja digitaitojen harjoittelun mallien edellytyksiä työpajatoiminnassa
Kolehmainen Marjo
Posterin pdf-versio
Suomalaisnuorten PISA-tulokset laskevat laskemistaan, ja riittävä lukutaito puuttuu yhä useammalta: Suomessa 28 %:lla nuorista on heikko monilukutaito (Leino ym. 2018) ja 11 %:lla aikuisista heikko lukutaito (Lukukeskus). PISA-tulosten heikkenemisen yhteys matalaan lukutaitotasoon on selkeä. Kuilu hyvin ja huonosti lukevien lasten ja nuorten välillä kasvaa kasvamistaan.
Elinikäinen oppiminen ja tietoyhteiskunnan kasvavat
vaatimukset ovat laajentaneet lukutaidon käsitettä: monilukutaidossa
painottuvat myös digitaalisten tekstien käsittelytaidot. Lukutaitotyö
nivoutuukin vahvasti tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoihin. (Leino ym.
2018.) Opetussuunnitelman osaamistavoitteissa (OPS 2014) painotetaan
monilukutaidon ja digitaitojen merkitystä sekä niiden yhteyttä toisiinsa.
Haluamme esitellä ITK:ssa OPH:n Lukuliikkeen rahoittamaa Perhelukemisen hanketta ja digitaalista oppimisympäristöä, jossa yhdistyvät lukemisen huikea ihanuus ja digitaalisuuden vetovoima. Hankkeessa on tartuttu siihen haasteeseen, jota nyky-yhteiskunnan vaatimukset ja tulevaisuustaitojen saavuttamispaine asettavat: Lukutaito on ihmisoikeus ja kansalaistaito. Lukutaito on kaiken opiskelun perusta – hyvät lukijat menestyvät myös matematiikassa ja luonnontieteissä (Leino 2002). Yhtä lailla TVT-taidot ovat kansalaistaito, jota tarvitaan yhä enemmän yhteiskunnan ja tulevaisuuden digitaalistuessa.
Perhelukemisen hankkeessa luodaan monilukutaitojen kehittämiseen digitaalinen oppimisympäristö, kaikille avoin tieto-, tehtävä- ja menetelmäpankki. Sivustolla esitellään Perhelukemisen ohjelmaa, joka Suomessa ei juuri ole tunnettu. Ohjelmaa pilotoidaan hankkeessa ja malli juurrutetaankuntaan pysyväksi käytännöksi ja levitetään ympäri Suomen. Perhelukemisen sivusto vahvistaa lukemisen iloa valjastamalla digitaalisuuden lukutaitotyöhön, lukemaan innostamiseen ja motivaatioon vahvistaa omia taitoja. Sivusto tarjoaa työkaluja ja valmiita materiaaleja opettajille, kasvattajille ja kouluttajille lukutaitotyössä. Haluamme esitellä sivustoa, mainostaa ja konkretisoida digitaalisuuden hyötyjä lukutaitotyössä sekä virittää kaikkia osapuolia hyödyttävää keskustelua ja ideoiden vaihtoa. Tavoitteena on myös kerätä posterisessiossa kehittämisideoita sivuston parantamiseksi.
Perhelukemisen sivusto sisältää muun muassa kirjavinkkauksia ja lukemaan innostavia tehtäviä Sivustolla jaetaan lukukokemuksia, tarjotaan lukevia esikuvia ja haastetaan perheet ja yhteisöt kilpailemaan keskenään lukemisen kulttuurin edistämiseksi. Oppilaat ovat tuottaneet sivustolle materiaalia, ja siihen kannustetaan kaikkia sivuston käyttäjiä, mukaan lukien ITK-konferenssiin osallistujat. Sivustolla osallisuus ja yhdessä tekeminen ovat keskiössä. Hankkeessa selvitetään, mitä, miten ja missä ihmiset lukevat, miksi lukevat ja miksi ei ja mikä saisi heidät lukemaan ja tavoittelemaan parempaa lukutaitoa. Digitaalisuus valjastetaan avuksi löytämään jokaiselle sopivaa lukemista: lukeminen tehdään helpoksi ja tuodaan kaikkien ulottuville.
Kohtuullisella tietokoneen käytöllä on todettu olevan
positiivinen yhteys sekä nuorten että aikuisten lukutaitoon (Linnakylä ym.
2000; Leino 2002). Nimenomaan pitkien tekstien lukeminen on vähentynyt, ja
digitaalisille alustoille – joissa tekstit ovat tyypillisesti lyhyitä –
pitäisikin saada enemmän myös pidempiä tekstejä. Ääni- ja e-kirjojen
suosio kasvaa koko ajan, ja niiden avulla lukeminen saadaan tuotua
tasa-arvoisesti kaikkien ulottuville; ne houkuttelevat lukemaan sellaisiakin,
jotka eivät ole kaikkein innokkaimpia lukijoita. (Lukukeskus). Ilmainen,
sähköinen materiaali lisää tasa-arvoisia mahdollisuuksia lukutaitojen
kehittämiseen ja vähentää perhetaustan, sukupuolen ja koulujen erisuuruisten
resurssien vaikutusta.
Leino,
K. 2002. Tietotekniikan käyttö ja lukutaito. In J. Välijärvi, & P.
Linnakylä (Eds.), Tulevaisuuden osaajat - PISA 2000 Suomessa (pp.
167-180). Koulutuksen tutkimuslaitos. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49280/951-39-1183-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Leino
ym. 2018: https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/julkaisuluettelo-1/julkaisujen-sivut/2019/icils-2018-raportti.pdf
Linnakylä,
P. 2000. Lukutaito tiedon ja oppimisen yhteiskunnassa. Teoksessa K. Sajavaara
& A. Piirainen-Marsh (toim.) Kieli, diskurssi & yhteisö, 107–132.
Jyväskylän yliopisto. SOLKI: Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä.
Lukukeskus: https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta-2020/