Miten pienten lasten ohjelmointiosaamista voi tukea ilman laitteita? Kuinka yhdistää lasten luova tarinankerronta ohjelmoinnilliseen ajatteluun?

Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on kehitetty varhaiskasvatusikäisten lasten ohjelmointiosaamista osana opetus ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Uudet lukutaidot -kehittämishanketta. Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman hyvän pedagogisen toiminnan kuvauksiin pohjaten espoolaisissa varhaiskasvatusyksiköissä on kehitetty toimivia käytäntöjä, joilla varhaiskasvatusikäisten lasten ohjelmointiajattelua voidaan tukea pääasiassa ilman laitteita. Esittelemme parhaita ohjelmointiosaamisen oivalluksia ja pedagogiikkaa sen takana. 

Ohjelmointiosaamisen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa rakentuu toiminnallisten, leikillisten tehtävien ja luovien kokeilujen kautta. Ohjelmoinnilliseen ajatteluun tarvitaan myös matikkapuhetta eli käsitteitä, joiden kautta lapsi voi luokitella, vertailla ja järjestää asioita. Monikielisessä toimintaympäristössä näiden käsitteiden vahvistaminen on erityisen tärkeää lapsen oppimisvalmiuksien tukemista. Matikkapuhe yhdistää kielitietoisen pedagogiikan matemaattiseen osaamiseen ja ohjelmointiajattelun kehittämiseen.

Ohjelmointiajattelua harjoitellaan Espoon varhaiskasvatuksessa muun muassa satukoodauksen kautta. Miten satu muuttuu, jos tapahtumat asetetaan eri järjestykseen, hahmojen ominaisuuden muuttuvat tai juonessa tapahtuu odottamaton käänne. Koodataan tutuista tarinoista uusia versioita ja luodaan omia digitarinoita. Satukoodaus yhdistää hauskalla tavalla ohjelmointiosaamista, medialukutaitoa ja digitaalista osaamista lasten luovuutta ja osallisuutta korostaen.