"Mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta sitä sukupuolittuneemmat työmarkkinat" Tämä käy ilmi mm helmikuussa 2018 julkaistusta The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education, Gijsbert, S., Geary, C.D. 

Tulevaisuuden suhteen kiinnostuksen aiheet ovat vahvasti sukupuolittuneet myös Suomessa. Tyttöjä kiinnostaa eniten terveyspalveluala, poikia puolestaan teknologiateollisuus. Tämä käy ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston jokavuotisesta Kun koulu loppuu -kyselystä. Samasta kyselystä käy myös ilmi, että perinteiset asenteet näkyvät myös uskomuksina sukupuolten kykyjä kohtaan: 51 prosenttia yläkoululaisista pitää esimerkiksi tyttöjä poikia parempina äidinkielessä, kun vastaava luku on poikien kohdalla vain 4 prosenttia. Lisäksi tyttöjä pidetään parempina luovissa oppiaineissa sekä kielissä, poikia puolestaan liikunnassa, luonnontieteissä, historiassa ja matematiikassa. Ominaisuuksista itsevarmuuden yhdistää poikiin 49 prosenttia ja tyttöihin vain 7 prosenttia yläkoululaisista. Nämä luvut ovat hälyyttäviä tasa-arvoisena maana pidetyssä Suomessa.

Globaalisti 1980 -luvulla teknologia-aloilla työskentelevistä 40 % oli naisia, vuonna 2017 vain 17%. Ensimmäisen algoritmin kehitti nainen jo 1800 -luvulla. Tätä taustaa vasten on hätkähdyttävää, että naisten osuus teknologia-aloilla työskentelevistä on edelleen marginaalinen. Samaan aikaan teknologia-alan osaajista on huutava pula. Teknologiapalveluita kehitetään sekä miehille että naisille, joten luontevaa olisi, että myös kehittäjäpuolella sukupuolet olisivat tasaisesti edustettuina.

Teknologia-alalla työskentelevien ja sitä opiskelevien naisten määrä ei ole viime vuosina noussut, vaikka erilaisia hankkeita ja aktiviteetteja teeman ympärillä on tehty. Tästä päätellen yksittäiset hankkeet ja ohjelmat eivät riitä muuttamaan asenteita työelämää kohtaan. Nämä asenteet 'naisten ja miesten töihin' liittyen istuvat syvässä ja kehittyvät jo lasten ollessa varhaiskasvatuksessa.

Haluankin puheenvuorossani haastaa kaikki mukaan parantamaan suomalaisten työmarkkinoiden sukupuoliajattelua tasa-arvoiseksi, parantamaan Suomen teknologiaosaamisen kilpailukykyä ja vastaamaan näin IT -alan osaajapulaan, joka teknologistuvassa maailmassa tuskin vähenee. Tarvitsemme roolimalleja, kannustusta, esimerkkejä ja ennen kaikkea laajan rintaman tekijöitä varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin unohtamatta muun muassa vanhempien, opinto-ohjaajien, nuorisotyöntekijöiden ja teknologia-alan yritysten panosta. ITK-konferenssi on erinomainen teknologian ja oppimisen yhdistävä tapahtuma, jossa on luontevaa nostaa juuri tämä teema voimakkaasti esiin.