Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2019
-
STEAM-opinpolku
-
Työkaluja ja menetelmiä globaalien kompetenssien oppimisen tukemiseen
-
Yhteistä verkko-opintotarjontaa ja asiantuntijayhteisöä rakentamassa
-
Saavutettavaa digioppimista rakentamassa
-
Taitopainotteinen ja digitaalinen kulttuuriperinnön opettaminen
-
Mitä innovatiivisia teknologioita koulujen kannattaa hankkia?
-
Digitaalinen dialogi kodin ja koulun välillä - huoltajat kumppaneina arvioinnin kehittämisessä
-
Miten interaktiivisten kuvien luominen kehittää monilukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista?
-
LUDO - LUkiolaisen DigiOpas
-
Microsoft Teams-workshop
Monesti ajatellaan digitalisoituvaan maailmaan syntyneiden lasten osaavan käyttää teknologiaa peremmin kuin vanhempansa tai isovanhempansa. Oppilaiden digiosaamista arvioidaan kuitenkin helposti paremmaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Nuoret käyttävät paljon teknologiaa erityisesti älypuhelimillaan, mutta se ei välttämättä näy osaamisena koulukontekstissa.OECD:n selvitys nuorten digitaalisesta osaamisesta ja osaamista kehittävistä oppimisympäristöistä vuodelta 2015 osoitti, että koulujen digitalisoitumisen taso ja koulujen arjen todellisuus on jäänyt kauas teknologiaan liitetyistä tavoitteista (OECD 2015) Oppimistulosten ja tvt:n runsaan käytön välillä ei ole myöskään nähtävissä selvää yhteyttä, vaan oppimistuloksiin vaikuttavat samalla tavoin monet muut seikat (OECD 2018). Digiajan peruskoulu -hankkeessa on tutkittu opettajien, rehtoreiden sekä oppilaiden digitaalista osaamista, oppimateriaalien käyttöä, toimintatapoja ja digitaalisia toimintaympäristöjä keväästä 2016 lähtien. Tutkimuksessa on kerätty aineistoa osaamista ja taitoja mittaavilla testeillä sekä kohderyhmien itsearviointikyselyillä verkossa. Oppilaiden itsearviointikyselyllä voidaan selvittää, miten oppilaat itse näkevät ja kokevat valmiutensa, kuinka paljon ja mihin tarkoitukseen he teknologiaa käyttävät. Taitotestillä puolestaan voidaan mitata oppilaiden taitoja autenttisten, tosielämän tilanteita simuloivien tehtävien avulla.
Hankkeen väliraportti julkaistiin loppuvuonna 2017 (Kaarakainen ym. 2017), ja siinä todettiin, että oppilaiden osaaminen on heikkoa muun muassa laitteiden ja ohjelmien peruskäyttöä, ohjelmointiajattelua ja tietoturvan sekä tietotekniikan vastuullista käyttöä mittaavissa tehtävissä. Oppilaat osaavat toisaalta tuottaa monenlaista digitaalista sisältöä, mutta näiden taitojen hyödyntäminen koulutyössä vaikuttaisi olevan vielä vähäistä. Tammikuussa 2019 julkaistaan tutkimuksen loppuraportti, jossa tarkastelemme oppilaiden osaamisen ja digivalmiuksien kehityssuuntaa vuoden takaisiin tuloksiin peilaten. Aineisto käsittää kokonaisuudessaan lähes 22 000 vastaajaa. Esityksessämme kerromme perusopetuksen oppilaiden osaamisesta, valmiuksista ja toimintatavoista koulun digitalisaation pyörteissä tuoreiden tulosten valossa, ja annamme vinkkejä oppilaiden osaamisen hyödyntämiseen niin oppimisessa kuin kouluyhteisön yhteisöllisessä kehittämisessä.
Lähteet:
Kaarakainen, M-T., Kaarakainen, S-S., Tanhua-Piironen, E., Viteli, J., Syvänen, A. ja Kivinen, A. 2017. Digiajan peruskoulu 2017 - Tilannearvio ja toimenpidesuositukset. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 72/2017. Helsinki: Valtioneuvostonkanslia.
OECD.2015. Students, computers and learning: Making the connection. Paris: OECD.
OECD.2018. A Brave New World: Technology and Education. Trends Shaping Education Spotlight 15. OECD.