Kevät 2020 ja lukuvuosi 2020-2021 ovat olleet poikkeuksellisia niin kouluille kuin koko yhteiskunnalle maailmanlaajuisesti. Covid19-pandemia on sulkenut kouluja, ja opetuksessa jouduttiin keväällä 2020 hyppäämään kertaheitolla etäyhteyksiä hyödyntäviin toimintamalleihin Suomessakin.  Miten perusopetus oli tilanteeseen valmistautunut ja miten siihen on sopeuduttu?

Olemme tehneet jo vuosina 2016, 2017, 2018 ja 2019 syväluotauksen digiajan peruskouluun analysoimalla mittavaa itsearviointiaineistoa, joka koostuu niin opettajista, oppilaista kuin rehtoreista – https://opeka.fi , https://oppika.fi  sekä https://ropeka.fi. Aineistoon on kertynyt vastauksia kaiken kaikkiaan yli 50.000 opettajalta, 100.000 oppilaalta ja 1300 rehtorilta. Lisäksi opettajat ja 9. luokan oppilaat ovat tehneet vuosina 2017, 2018 ja 2019 digitaitoja mittaavan testin – https://rosa.utu.fi/icttaitotesti/.

Vuoden 2019 aikana teimme myös haastattelukiertueita eri puolille Suomea ja erityyppisiin kouluihin. Viimeiset haastattelut toteutuivat marraskuun 2019 aikana. Olemme vierailleet niin alakouluissa, yläkouluissa kuin yhtenäiskouluissakin. Kouluissa on toteutettu erikseen opettajien sekä oppilaiden ryhmähaastattelut ja rehtorien yksilöhaastattelut. Kvantitatiivisen aineiston perusteella olemme valinneet kouluja eri puolelta Suomea ja etsineet erityisesti kahdenlaisten koulujen edustajia: aktiivisia digin hyödyntäjiä ja toistaiseksi vähemmän digiä hyödyntäviä kouluja.  Pyrimme tällä laadullisella aineistolla löytämään niitä asioita, jotka tukevat digin käyttöä, ja selvittämään, mitkä ovat puolestaan onnistuneen digitalisaation keskeisiä esteitä. Näin pääsemme pintaa syvemmälle ymmärryksessä koulun digitalisaatioprosessista.

Aineisto on ainutlaatuinen, ja voimme esitellä ITK:ssa tuloksia siitä, miten koulujen digitalisaatioprosessi on edennyt vuosittain vuodesta 2016 vuoteen 2020, ja miltä näyttää tilanne vuoden 2021 osalta. On mielenkiintoista tarkastella, miten kevään 2020 nopea siirtyminen etäopetukseen ja pakollinen digiharppaus monille opettajille näkyy itsearviointituloksissa. Lisäksi erityisesti aineiston laadullinen osuus avaa uusia näkymiä siitä, miten edelleen edistää ja tukea koulujen digitalisaatioprosessia. Olemme kouluvierailujen aikana tutustuneet huikeisiin ideoihin ja tilaratkaisuihin, jotka eivät aina välttämättä edellytä suuria investointeja, vaan enemminkin ideointia, rohkeutta ja koko koulun yhteistä osallistumista. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ainutkertainen aineisto ja sen uusimpien tuloksien ensiesittely Suomessa.