Esitysaineisto

Euroopan Unioni, OECD, Unicef sekä lukuisat muut yhteisöt ja yritykset ovat viime vuosien aikana julkaisseet eettisiä julistuksia ja ohjeistuksia tekoälyn etiikasta. Nämä julistukset antavat verraten yksimielisen kuvan luotettavan tekoälyn (Trustworthy AI) kriteereistä, yksilönoikeuksien - kuten yksityisyyden suojan - merkityksestä, sekä tekoälyn käytön pääperiaatteista demokraattisessa yhteiskunnasta. 

Tämä forum-esitys esittelee tuloksia tutkimusprojektista, jossa selvitettiin tekoälyn käytön eettisten ohjeistojen pinnan alla olevia ristiriitoja ja niiden merkitystä arjen työlle kouluissa. 

Projektin taustana oli oma osallistumiseni Euroopan komission asiantuntijaryhmään, joka avusti komissiota tekoälyn opetuskäytön eettisten ohjeiden laadinnassa (kts. Ethical Guidelines on the Use of Artificial Intelligence and Data in Teaching and Learning for Educators, 2022).   

Tekoälyn etiikan ristiriitoja voidaan hahmottaa ainakin kolmella eri tasolla: Yksilön ja yksittäisen koulun tasolla, kansallisen koulutuksen tasolla, sekä globaalilla tasolla. Jokaisen eri tason eettisillä ristiriidoilla on merkityksensä oppivalle yksilölle ja arjen työlle opiskelun parissa. 

Yksilön ja koulun tason eräs keskeinen eettinen ristiriita liittyy siihen, miten tekoälyn tasa-arvoinen (equality/equity) ja oikeudenmukainen (justice) käyttö ymmärretään. Tasa-arvoisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta on nimittäin olemassa ainakin kolme eri eettistä tulkinta-traditiota: Mahdollisuuksien tasa-arvo, resurssien tasa-arvo ja tulosten tasa-arvo. 

Kun tämä eettinen ristiriita konkretisoituu koulun arjen valinnoissa, sillä on suora vaikutuksensa oppivalle yksilölle: Tekoäly mahdollistaa jokaisen oppijan opiskelun hänen omalla potentiaalisen kehityksen vyöhykkeellään. Tukeeko koulu jokaisen oppijan mahdollisuutta kehittää omaa potentiaaliaan? (= mahdollisuuksien ja resurssien tasa-arvo). Vai tuleeko tekoälystä pääasiassa yksi lisä jo valmiiksi vahvan erityisopetuksen asiantuntijakaartin työkalupakkiin? (= tulosten tasa-arvo).

Tekoälyn käyttöön sovellettuna edellä mainitut eettiset traditiot johtavat täysin erilaisiin lopputuloksiin yksilön kannalta. Kun pohditaan tekoälyn tulevaa, laajempaa käyttöä esimerkiksi peruskoulussa, saadaan todennäköinen tulevaisuuden kuva selville, kun etsitään vastaus kysymykseen, mikä edellä mainituista eettisistä (ideologisista) traditioista painottuu peruskoulussa? 

Kansallisen koulutuksen tason eräs tärkeimmistä eettisistä haasteista liittyy siihen, millaisen tulevaisuuden se kykenee oppilailleen antamaan. Tämä haaste kytkeytyy tekoälyn aiheuttamaan muutokseen yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Ristiriita syntyy siitä, että muutos tiedostetaan, mutta on hankalampaa saavuttaa yhteisymmärrystä siitä, mitä taitoja oppien koulutus valmistaa lapsia tulevaisuuteen, ja missä ovat tulevaisuuden työpaikat? 

Suomen koululaki antaa hyvän periaatteellisen lähtökohdan sille, miten kouluopetuksen tulisi reagoida yhteiskunnan muutoksiin toteamalla, että peruskoulutuksen tulisi antaa lapsille ja nuorille “elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.” Tekoäly voi auttaa konkreettisesti näiden taitojen tunnistamisessa, kuten ITK:ssakin esillä ollut Headai on tehnyt tutkiessaan koulutuksen sisältöjen suhdetta avoimena olevien työpaikkojen tarpeisiin.  

Globaalin tason eettinen ristiriita liittyy tekoälyn merkitykseen aikamme keskeisimpänä teknologiana. USA ja Kiina kilpailevat keskenään johtajuudesta, jossa tekoälyn sotilaalliset sekä tiedusteluun liittyvät sovellukset ovat keskeisessä asemassa. 

Koulutukseen tämä kilpailu heijastuu muun muassa siten, että pyritään tunnistamaan ja kouluttamaan lahjakkuuksia, jotka kykenevät kehittämään tekoälyä. 

Eettinen ristiriita syntyy esimerkiksi siitä, miten läntisissä demokratioissa voidaan saavuttaa kaksi selkeästi eri suuntiin vievää tavoitetta samaan aikaan: Kehittää tiedusteluun liittyvää tekoälyn käyttöä ja vaalia yksilön oikeuksia, kuten yksityisyyden suojaa ja rajoittaa tekoälyn kehittämisessä tarvittavan datan keruuta. Tämä ristiriita koskee oppijoita niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin.

Esityksessä käsitellään rohkaisevia esimerkkejä, kuten Hollannin hallituksen EU:n GDPR:n avulla vuosina 2017-2022 neuvottelemat rajoitukset Microsoftin, Googlen ja Zoomin harjoittamaan datan keräämiseen kouluissa. Etiikan globaalissa kontekstissa huomioidaan kuitenkin myös se tosiasia, että eettisessä harkinnassa kansallinen turvallisuus - globaalin hegemonia-taistelun eräs keskeinen arvo esimerkiksi USA:ssa - käytännössä ohittaa muut eettiset prioriteetit.