Opettajien pedagoginen valmentaminen Kuopion lukioissa
Hyvät käytänteet Oppimisympäristöt Yksilöllinen oppiminen
Paikka: Esityssali 14 -
Puheenjohtaja: Marja Kylämä
Ajankohta: 21.4.2023 11.15 - 11.45 (30 minuuttia)

Opettajien pedagoginen valmentaminen Kuopion lukioissa
Lähtevänoja Matti Lukion lehtori  at Kuopion kaupunki


Lähtevänoja Matti , Lukion lehtori
Kuopion kaupunki

Salminen Riikka , Lukion lehtori
Kuopion kaupunki

Opettajien pedagogisen valmentamisen taustaa


Opetussuunnitelmat vaativat opiskelijoiden oppimisen ja kehittymisen tukemiseen yksilöllisyyden ja hyvinvoinnin huomioimista, mutta opettajien kehittymisessä nuo tekijät ovat vielä toistaiseksi jääneet taka-alalle. Kuten opiskelijatkin, ovat opettajat myös erilaisia oppijoita. Kehittämisvaatimukset opettajaa kohtaan kasvavat ja ilman laaja-alaista tukea opettajat uupuvat uudistuksien keskellä. Opettajien kouluttamisessa painotetaan usein vain taitoja ja koulutus painottuu opettajaryhmiin. Liian suurilla harppauksilla tehdyt kehittymisaskeleet voivat kuluttaa opettajaa ja heikentää työhyvinvointia merkittävästi.

Pedagoginen valmennus mahdollistaa opettajan näkemisen ja tukemisen yksilönä ja kokonaisvaltaisesti. Valmennuksen ydinajatuksena on samalla huomioida opettajan hyvinvointia.


Pedagogisen valmennuksen toteutus (kuva (liite))

 

Tapaamiset pedagogisen valmentajan kanssa 


Valmennussuhde alkaa aloitustapaamisella, jossa kartoitetaan opettajan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä, voimavaroja sekä opettajan kehittymisen tavoitteita. Aloitustapaamisessa sovitaan myös jatkotoimenpiteet, joita opettaja lähtee tapaamisen jälkeen toteuttamaan. Jatkotoimenpiteet sovitetaan aina suhteessa opettajan jaksamiseen ja elämäntilanteeseen. Tarvittaessa valmentaja voi myös ohjata opettajia muiden ammattilaisten ja asiantuntijoiden osaamisen äärelle. Myöhemmin pedagogisen valmentajan kanssa järjestetään välitapaamisia, joissa sovittujen toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan yhdessä valmentajan ja opettajan kesken.

 

Koulutukset 


Opettaja kouluttautuu omien kehittymistavoitteidensa mukaisesti erilaisissa koulutuksissa. Koulutussuosituksia räätälöidään opettajan mukaisesti. Koulutukset voivat olla esimerkiksi lyhyitä livekoulutuksia, verkkokursseja tai videopohjaista-oppimista. 


Toteutuksen työstäminen

 

Opettaja työstää käytännön tason toteutusta koulutuksien pohjalta. Toteutuksena saattaa olla uusi opetus- tai arviointimetodi. Toteutus voi olla myös esimerkiksi kurssipäiväkirjan rakentaminen tai opetusvideon tekeminen.

 

Valmentajan palaute 


Opettaja voi pyytää halutessaan valmentajaa antamaan palautetta erilaisista kehittämistuloksistaan. Palautetta voidaan pyytää esimerkiksi ennen tai jälkeen varsinaista toteutusta. Jos opettaja on esimerkiksi toteuttamassa uutta arviointimetodia, voi palautteen ajankohta olla ennen koetta, jolloin opettaja voi palautteen avulla hioa metodia ennen kuin se ensimmäistä esitellään opiskelijoille. Tällaisessa tilanteessa opettaja voi saada varmuutta uuden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Siten aiemmin nimetyt tavoitteet saavutetaan todennäköisemmin ja pedagoginen valmennus tuottaa todellista muutosta opettajan arkeen.  

 

ITK-foorumiin

 

Tarve henkilökohtaiselle kehittymisen tuelle on opettajilla selvästi suuri. Valmennustapaamisissa opettajat ovat kertoneet avoimesti kuormittavista tekijöistä opettajan työssä. He ovat myös aidosti halunneet kehittyä työssään paremmaksi, mutta ovat pedagogiseen valmennussuhteeseen hakeutuessaan tiedostaneet tarvitsevansa ulkopuolista näkökulmaa ja apua kehittymisen haasteisiin. Monilla on myös suuri tarve tulla kuulluksi ja kohdatuksi juuri omien haasteiden kanssa. Valmentajien näkökulmasta katsottuna saattaakin olla niin, että usein kehittämistä kohtaan koettu “vastarinta” onkin sitä, että opettaja ei ole saanut tarpeeksi tukea kehittämisessä.

 

ITK-esityksessä haluaisimme tulla kertomaan pedagogisen valmennuksen tavoitteista ja toteutuksesta, sekä jo saavutetuista hyödyistä alkaneissa valmennussuhteissa. Tässä kokonaisuudessa voisi olla potentiaalia levitä valtakunnallisesti opettajien kehittymistä ja työhyvinvointia lisääväksi malliksi.