-
Digitaalisen ohjauksen ja digitaitojen harjoittelun mallien edellytyksiä työpajatoiminnassa
Kolehmainen Marjo
-
Digiosaajaksi yhdessä oppien ja kokeillen- oppimisympäristö digitaitojen vahvistamiseen vammaistyöss
Keskikuru Sanna
-
Uudet digipedataidot 0-100! täydennyskoulutusta opettajille
Koistinen Hanna
-
Omien tehtävien laatiminen ViLLE-ympäristössä
Enges Petra
-
Saavutettavan hybridiopetuksen työkalupakki
Keihäs Piia
-
Measuring of nurses´ clinical competence using digital software
Rasilainen Mervi
-
Lukemisen huikea ihanuus – monilukutaitoja digin avulla
Mattila Miikka
-
Haluamme lukea opiskelijapalautteista, että oppiminen on huikean ihanaa!
Kuosa Kirsi
-
Digiä ja suomen kieltä vahvistamassa
Heininen Miia
-
Google for Education - valjasta käyttöön tietoturvan huippuominaisuudet
Holmgren Piia
Opettajien pedagogisen valmentamisen taustaa
Opetussuunnitelmat vaativat opiskelijoiden oppimisen ja kehittymisen tukemiseen yksilöllisyyden ja hyvinvoinnin huomioimista, mutta opettajien kehittymisessä nuo tekijät ovat vielä toistaiseksi jääneet taka-alalle. Kuten opiskelijatkin, ovat opettajat myös erilaisia oppijoita. Kehittämisvaatimukset opettajaa kohtaan kasvavat ja ilman laaja-alaista tukea opettajat uupuvat uudistuksien keskellä. Opettajien kouluttamisessa painotetaan usein vain taitoja ja koulutus painottuu opettajaryhmiin. Liian suurilla harppauksilla tehdyt kehittymisaskeleet voivat kuluttaa opettajaa ja heikentää työhyvinvointia merkittävästi.
Pedagoginen valmennus mahdollistaa opettajan näkemisen ja tukemisen yksilönä ja kokonaisvaltaisesti. Valmennuksen ydinajatuksena on samalla huomioida opettajan hyvinvointia.
Pedagogisen valmennuksen toteutus (kuva (liite))
Tapaamiset pedagogisen valmentajan kanssa
Valmennussuhde alkaa aloitustapaamisella, jossa kartoitetaan opettajan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä, voimavaroja sekä opettajan kehittymisen tavoitteita. Aloitustapaamisessa sovitaan myös jatkotoimenpiteet, joita opettaja lähtee tapaamisen jälkeen toteuttamaan. Jatkotoimenpiteet sovitetaan aina suhteessa opettajan jaksamiseen ja elämäntilanteeseen. Tarvittaessa valmentaja voi myös ohjata opettajia muiden ammattilaisten ja asiantuntijoiden osaamisen äärelle. Myöhemmin pedagogisen valmentajan kanssa järjestetään välitapaamisia, joissa sovittujen toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan yhdessä valmentajan ja opettajan kesken.
Koulutukset
Opettaja kouluttautuu omien kehittymistavoitteidensa mukaisesti erilaisissa koulutuksissa. Koulutussuosituksia räätälöidään opettajan mukaisesti. Koulutukset voivat olla esimerkiksi lyhyitä livekoulutuksia, verkkokursseja tai videopohjaista-oppimista.
Toteutuksen työstäminen
Opettaja työstää käytännön tason toteutusta koulutuksien pohjalta. Toteutuksena saattaa olla uusi opetus- tai arviointimetodi. Toteutus voi olla myös esimerkiksi kurssipäiväkirjan rakentaminen tai opetusvideon tekeminen.
Valmentajan palaute
Opettaja voi pyytää halutessaan valmentajaa antamaan palautetta erilaisista kehittämistuloksistaan. Palautetta voidaan pyytää esimerkiksi ennen tai jälkeen varsinaista toteutusta. Jos opettaja on esimerkiksi toteuttamassa uutta arviointimetodia, voi palautteen ajankohta olla ennen koetta, jolloin opettaja voi palautteen avulla hioa metodia ennen kuin se ensimmäistä esitellään opiskelijoille. Tällaisessa tilanteessa opettaja voi saada varmuutta uuden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Siten aiemmin nimetyt tavoitteet saavutetaan todennäköisemmin ja pedagoginen valmennus tuottaa todellista muutosta opettajan arkeen.
ITK-foorumiin
Tarve henkilökohtaiselle kehittymisen tuelle on opettajilla selvästi suuri. Valmennustapaamisissa opettajat ovat kertoneet avoimesti kuormittavista tekijöistä opettajan työssä. He ovat myös aidosti halunneet kehittyä työssään paremmaksi, mutta ovat pedagogiseen valmennussuhteeseen hakeutuessaan tiedostaneet tarvitsevansa ulkopuolista näkökulmaa ja apua kehittymisen haasteisiin. Monilla on myös suuri tarve tulla kuulluksi ja kohdatuksi juuri omien haasteiden kanssa. Valmentajien näkökulmasta katsottuna saattaakin olla niin, että usein kehittämistä kohtaan koettu “vastarinta” onkin sitä, että opettaja ei ole saanut tarpeeksi tukea kehittämisessä.
ITK-esityksessä haluaisimme tulla kertomaan pedagogisen valmennuksen tavoitteista ja toteutuksesta, sekä jo saavutetuista hyödyistä alkaneissa valmennussuhteissa. Tässä kokonaisuudessa voisi olla potentiaalia levitä valtakunnallisesti opettajien kehittymistä ja työhyvinvointia lisääväksi malliksi.