Nuorisoalan järjestöjen yhteiskunnallinen merkitys näkyväksi digitaalisen tiedonkeruun avulla
Analytiikka Hyvät käytänteet Oppimisympäristöt
Paikka: Esityssali 12 -
Puheenjohtaja: Hille Ruotsalainen
Ajankohta: 21.4.2023 9.00 - 9.30 (30 minuuttia)

Nuorisoalan järjestöjen yhteiskunnallinen merkitys näkyväksi digitaalisen tiedonkeruun avulla
Autiomäki Niina Asiantuntija  at Humanistinen ammattikorkeakoulu


Autiomäki Niina , Asiantuntija
Humanistinen ammattikorkeakoulu

Moninainen ja autonominen nuorisoalan järjestökenttä on ollut viimeisiä nuorisoalan linnakkeita, jonka tiedontuotantoa systematisoidaan ja digitalisoidaan. Järjestökentän tiedontuotantoa tehdään tällä hetkellä valtakunnallisellakin tasolla ruutuvihkoista digitaalisiin jäsenrekistereihin. Esityksessä esitellään kehitystyön aiempia vaiheita, kartoituksien tuloksia ja digijärjestelmän nykytilaa. 

Humak kehittää, systematisoi ja digitalisoi valtakunnallisen nuorisoalan järjestökentän tiedontuotantoa osaamiskeskus Kentaurissa. Kehitystyö on edennyt siten, että vuosina 2020 - 21 tehtiin alkukartoituksia ja kehitettiin Allianssin Nuorisoalan järjestöt NYT! - kyselyä sisällöllisesti ja laajennettiin kyselyn otosta. Vuonna 2022 tehtiin kartoituksia valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen parissa ryhmä- ja yksilöhaastatteluin sekä kuultiin muita sidosryhmiä (OKM, AVI, Kuntaliitto). Tämän lisäksi tehtiin digijärjestelmän vaatimusmäärittelyyn liittyvä selvitys. Järjestelmän digitaalinen kehitystyö aloitetaan keväällä 2023. Digijärjestelmää pilotoidaan käyttäjäryhmällä, järjestelmää jatkokehitetään saadun palautteen perusteella ja tuote otetaan käyttöön ennen 3/2024. 

Nuorisoalan järjestökentän moninaisuus ja autonomisuus 

 Valtakunnallisia nuorisoalan järjestöjä ovat:

  • nuorisojärjestöt
  • nuorisotoimintaa edistävät järjestöt
  • nuorisotyötä tekevät järjestöt
  • nuorisotyön palvelujärjestöt

(Lähde: https://okm.fi/nuorisojarjestot)

Digikehittämisen kannalta nuorisoalan järjestökenttä on mielenkiintoinen moninaisuutensa ja autonomisuutensa takia. Järjestökentälle tehdyissä kartoituksissa selvitettiin mm. tiedonkeruun vuosikelloa, käytössä olevia järjestelmiä, tiedonkeruun sisältöjä, tapoja ja kohteita ja tiedon hyödynnettävyyttä järjestön omassa arjessa. Digijärjestelmän käyttöä edistäviä asioita oli kartoitusten mukaan järjestelmän käytön maksuttomuus, helppous ja raportoinnin hyödynnettävyys omassa arjessa. 


Tieto mahdollistaa toisilta oppisen ja oman työn kehittämisen

Digijärjestelmässä tietoa kerätään aluksi valtakunnallisilta nuorisoalan järjestöiltä. Järjestöt voivat vertailla tietoturvallisesti toisten järjestöjen tietoja omiinsa järjestelmän sisällä oppien samalla toisiltaan. Raportointimahdollisuudet auttavat siinä, että tietoa voidaan hyödyntää mm. rahoitus- ja hankehauissa, järjestön omassa vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa, tiedolla johtamisessa, strategisessa työskentelyssä ja oman työn kehittämisessä yleisesti. Kerätystä tiedosta hyötyvät myös mm. OKM, AVI:n nuorisotilastot.fi-sivusto ja tutkijat. 



Digijärjestelmän jatkokehitysintegraatiot

Kuntien rahoittama järjestöjen tekemän nuorisotyö halutaan tuoda näkyväksi, integraatio Kuntaliiton nuoDo-järjestelmään tukisi tätä toimea. Käynnissä oleva valtionavustusuudistus on otettu huomioon digijärjestelmän kehitystyössä. Nuorisoalan järjestökentällä olevista digitaalisista jäsenrekistereistä saataisiin täydentävää tietoa järjestelmään.