School mentoring model - malli koulujen tukemiseen digiteknologian käytön kehittämisessä
School mentoring model - malli koulujen tukemiseen digiteknologian käytön kehittämisessä
Hyvät käytänteet Oppimisympäristöt
Paikka: Esityssali 24 -
Puheenjohtaja: Jari Laru
Ajankohta: 7.10.2022 9.45 - 10.15 (30 minuuttia)
Kohderyhmä: Perusaste/lukio: Asiantuntijat, suunnittelijat, ohjaajat, koordinaattorit

School mentoring model - malli koulujen tukemiseen digiteknologian käytön kehittämisessä
Lakkala Minna Tutkija  at Helsingin yliopisto minna.lakkala@helsinki.fi 040-7254889


Ilomäki Liisa Tutkija, dosentti  at Helsingin yliopisto liisa.ilomaki@helsinki.fi 0505114376

Lakkala Minna Tutkija, dosentti  at Helsingin yliopisto minna.lakkala@helsinki.fi 040-7254889

Esitysdiat  

Kouluissa investoinnit digiteknologiaan ovat lisääntyneet nopeasti, mutta teknologian käyttöönoton vaikutukset pedagogisten käytäntöjen muuttamiseen ovat vaihtelevia ja satunnaisia. Tutkimusten mukaan pysyvät ja laajasti vaikuttavat muutokset digiteknologian opetuskäytössä edellyttävät systemaattista ja innovatiiviseen pedagogiikkaan tähtääviä kehittämistoimia koko koulun tasolla (Ilomäki & Lakkala, 2015; Genlott ym., 2019).

EU-rahoitteisen iHub4Schools-hankkeen (https://www.ihub4schools.eu/) tavoitteena on tukea kouluja digitaalisten innovaatioiden omaksumisessa sekä yksittäisissä kouluissa että useamman koulun kesken. Hankkeessa on kehitetty ns. koulun mentoroinnin malli (School mentoring model, https://www.ihub4schools.eu/mentoring-model/), joka tarjoaa toimintamalleja ja -menetelmiä koulujen digikehittämisen mentorointiin. Malleja ja menetelmiä voivat hyödyntää sekä koulujen rehtorit ja kehittäjäopettajat että koulujen kanssa työskentelevät mentorit, digitutorit, kouluttajat, tutkijat ja hallinnon edustajat. Suomessa esimerkiksi tutoropettajat voivat saada mallista tukea työhön koulujen kanssa.

Kehitetty Koulun mentoroinnin malli koostuu erilaisista osamalleista ja -menetelmistä. Käsitteellinen malli kuvaa digitaalisesti innovatiivisen koulun keskeiset painopistealueet (keskittyminen koko koulun tasoon, näyttöön perustuva kehittäminen, opettajien digipedagogiset käytännöt, yhteiskehittäminen, vertaisoppiminen ja tekninen infrastruktuuri). Malli auttaa suunnittelemaan ja kuvaamaan sitä, mihin asioihin mentorointi kouluissa kulloinkin kohdistuu. Prosessimallit koulun mentoroinnista ja koulujen välisestä yhteistyöstä tarjoavat tukea siihen, miten mentorointiprosessi kannattaa strukturoida ja organisoida. Prosessimallit määrittelevät kehittämisen keskeiset vaiheet (1. aloite kehittämiseen / yhteistyöhön, 2. keskustelut keskeisten toimijoiden kesken, 3. yhteinen suunnittelu ja toimintavaihtoehtojen esittely, 4. kehittämistarpeiden / yhteistyötavoitteiden kartoittaminen, 5. uusiin näkökulmiin perehtyminen, 6. varsinaiset kehittämis- / yhteistyötoimet sekä 7. reflektointi). Kolmas Koulun mentoroinnin mallin kokonaisuus sisältää kuvauksia ja ehdotuksia yksittäisistä menetelmistä, joita voi käyttää mentorointiprosessin eri vaiheessa käytännön toimenpiteinä, eli konkreettisia ohjeita ja ehdotuksia siitä, miten käytännön kehittämis- ja yhteistyötoimet voi kouluissa toteuttaa. Esimerkkejä yksittäisistä menetelmistä ovat koulun digikäytäntöjä arvioivan työpajan järjestäminen kaikille koulun opettajille kehittämistarpeiden kartoittamiseksi (vaihe 4) tai vertaistutoroinnin hyödyntäminen digiteknologian opetuskäytössä kokemattoman opettajan tukemisessa (vaihe 6).

Mentorointimallin keskeinen tavoite on se, että kehittämis- ja yhteistyötoimet muodostavat tavoitteellisen kokonaisuuden, jonka toteuttamista koulun johto tukee, ja josta jää pysyviä toimintamalleja koulujen digikehittämiseen.

Hankkeessa mentorointimallia pilotoidaan useissa kouluissa neljässä maassa, myös Suomessa. Esityksessä esitellään tarkemmin kehitettyjä malleja ja menetelmiä sekä niiden soveltamisesta saatuja kokemuksia. Ensimmäisten kokeilujen perusteella käsitteellinen malli ja prosessimallit toimivat hyvin yleisinä koulujen digimentoroinnin suunnittelua ja raportointia ohjaavina malleina. Yksittäisten menetelmien kuvauksia pitää kuitenkin tarkentaa, koska kokemusten mukaan mentorit hyötyisivät suuresti hyvin konkreettisista vaihekuvauksista, ohjemateriaaleista ja mallirungoista. Lisäksi menetelmien valikoimaa pitää laajentaa ja monipuolistaa. Eri maiden kokeiluista erilaisissa konteksteissa onkin tarkoitus koota ja dokumentoida uusia hyväksi havaittuja menetelmiä, joista laaditaan avoimesti käyttöön kuvaukset aikaisempien materiaalien lisäksi.

Lähteet

Genlott, A., Grönlund, A.Å., & Viberg, O. (2019). Disseminating digital innovation in school – leading second-order educational change. Education and Information Technologies, 24, 3021–3039. https://doi.org/10.1007/s10639-019-09908-0

Ilomäki, L., & Lakkala, M. (2018). Digital technology and practices for school improvement: innovative digital school model. Research and practice in technology enhanced learning, 13(25). https://doi.org/10.1186/s41039-018-0094-8