Pedagogiset kahvilat menetelmänä kehittää korkeakoulun opetushenkilöstön digipedagogiikan osaamista
Hyvät käytänteet Opetusteknologia Oppimisympäristöt
Paikka: Esityssali 24 -
Puheenjohtaja: Vainio Leena
Ajankohta: 6.10.2022 15.00 - 15.30 (30 minuuttia)
Kohderyhmä: Yliopistot: Asiantuntijat, suunnittelijat, ohjaajat, koordinaattorit

Arvio Ville Yliopistonopettaja  at Jyväskylän yliopisto ville.j.arvio@jyu.fi 0504677467


Arvio Ville matematiikan lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu; yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto  at Jyväskylän yliopisto ville.j.arvio@jyu.fi +358504677467

Miten opetushenkilöstön digipedagoginen taituruus hyppäytetään onnistuneesti seuraavalle osaamistasolle?

Mitkä osatekijät luovat työyhteisölle onnistumisen edellytykset digiloikassa menestymiseen korkeakoulun opetusarjen ruohonjuuritasolta käsin ponnistettaessa?

Kuinka oppimisen uudet vaatteet ja jatkuvan oppimisen teemat näkyvät opettajien omien tvt- ja digipedagogiikan taitojen kehittämisessä?

 

ITK2022-teeman mukaisesti:

Opettajan uudet virtuaalivaatteet – ja digipedagogiikan aatteet.

Mitä? – Digipedagogiikan laadun kehitys korkeakoulun opetushenkilöstössä – pragmaattisella ja inhimillisyyttä tukevalla twistillä!

Miten? – Jakamalla osaamista ja pedagogisesti toimivia ratkaisuita yksikön työyhteisön omien Pedagogisten kahviloiden kautta!

Missä? – Opetusarjen osana, kollegoilta kollegoille!


Pedagogiset kahvilat – menetelmä kehittää korkeakoulun opetushenkilöstön digipedagogiikan osaamista ja opetuksen laatua työyhteisön sisältä päin

Esitys perustuu esittelijän omaan lukuvuoden mittaiseen työkokemukseen kehittäjäopettajana edistää oman yksikkönsä digipedagogista osaamista sekä etä- ja hybridiopetuksen laatua.

Esityksestä kuulija saa mukaansa teesit ja mallin, kuinka onnistua työyhteisön pedagogisessa digiloikassa - inhimillisellä twistillä. Keskeisenä työvälineenä tässä onnistumisessa toimivat lukuvuoden aikana toteutetut opetushenkilöstön omat kollegoilta kollegoille -suunnatut Pedagogiset kahvilat. Taustalla onnistuneessa digiloikassa menestykseen olivat tarpeiden selvittäminen ja havainnot tarpeista, inhimillisyys ja osaaminen, selkeä ja röyhkeän määrätietoinen viestintä, sekä riittävä resursointi ja kehittäjäopettajan työnkuvaan selkeiden tavoitteiden luonti. Onnistumisen taustalla ovat myös kehittäjäopettajan henkilöstön ABC-asiakassegmenttimallin soveltaminen ja digipedagogiikan kehitykseen narratiivin luominen. Nämä taustatekijät menestykseen käsitellään ja avataan esityksen aikana pragmaattisella otteella.

Esityksessä käsitellään lyhyesti sivuten myös mitä muuta digipedagogiikan tukea opetushenkilöstölle on tarjottu sekä muutama Pedagogisten kahviloiden kehitystyöhön kuuluva harhapolku, ja miten nämä puolet ohjasivat kohti toimivaa Pedagogisen kahvilan mallia ja siinä onnistumista. Samalla myös sivutaan kehittäjäopettajan omassa organisoitumisessa menestymisen edellytyksiä ja siinä toimintaa sujuvoittavia digitaalisuutta hyödyntäviä käytänteitä.

Lukuvuoden aikana pidettiin kaikkiaan kymmenen Pedagogista kahvilaa. Oman yksikön kollegat toimivat kahviloiden vaihtuvina alustajina. Alustuksen kesto oli noin 20-40 minuuttia, jonka päälle teemasta käytiin yhteistä keskustelua. Pedagogiset kahvilat toteutettiin Zoomin kautta etänä, minkä lisäksi alustuksista nauhoitettiin tallenne. Lukuvuoden aikana kahviloiden kantaviksi teemoiksi valikoituivat monipuolinen arviointi, oman työn organisointi, etä- ja hybridiopetuksen perustyökalujen pedagoginen käyttö sekä opetuksen vuorovaikutuksen tukeminen osana etä- ja hybridiopetusta. Teemat valikoituivat kehittäjäopettajan yksikön tarpeista syntyneen näkemyksen pohjalta, sekä alustuksenpitäjien aloitteellisuuden perusteella ehdotetuista aiheista jakaa omia opetustyössä onnistumisiaan. Ensi lukuvuodelle hybridiopetuksen haasteisiin hyppäämisen tukemiseksi Pedagogisiin kahviloihin on suunnitelmissa kahvilat itsekin hybriditapahtumina toteutettavia kahviloita herättämään pedagogista keskustelua.

Lopputuloksena Pedagogiset kahvilat ovat olleet onnistuminen niin osallistujamäärältään kuin sisällöltäänkin. Yksikön opetushenkilöstöstä on kahvilaan osallistuen tavoitettu karkeasti noin 20-40%. Lisäksi tilaisuuksien tallenteita on käynyt katsomassa suurin piirtein vastaava tai hieman suurempi osuus opetushenkilöstöstä. Laadullisesti pedagogiset kahvilat ovat keränneet kiitosta ja kehuja. Samalla ne ovat olleet työväline laajassa organisaatiossa jakaa osaamista sekä kertoa mitä muut kollegat opetusarjessaan tekevät ja millaisia haasteita ja onnistumisia opetusarjessaan kohtaavat. Alustusten jälkeiset keskustelut ovat myös vahvistaneet pedagogisissa asioissa kohdattuihin haasteisiin yhteisten ratkaisuiden etsimistä ja jakamista. Samalla kahvilat ovat myös omalta osaltaan tukeneet etätyöskentelyn aikaista työyhteisön yhteisöllisyyttä ja keskustelukulttuurin vahvistamista.

Esityksen lopuksi käsitellään lyhyesti millaista tutkimusta aiheesta olisi kiinnostavaa tehdä sekä saatujen kokemuksien perusteella tehdyt jatkosuunnitelmat, kuinka digipedagogiikan kehitystyötä ja Pedagogisia kahviloita kehitetään seuraavan lukuvuoden aikana tukemaan hybridiopetuksen ja Jatkuvan oppimisen haasteisiin vastaamista.

Kokonaisuutena kuulijat saavat esityksestä mukaansa lukuvuoden aikana karttuneiden kokemuksien perusteella muodostetut vinkit digipedagogiikan kehitystyön tukemiseen ja pragmaattisen mallin sovellettavaksi omassa korkeakoulussa ja työyhteisössään.