Oppimisanalytiikkapedagogiikan haasteet ja mahdollisuudet perusopetuksessa
Analytiikka Hyvät käytänteet Oppimisympäristöt
Paikka: Esityssali 13 -
Puheenjohtaja: Tuula Havonen
Ajankohta: 7.10.2022 11.15 - 11.45 (30 minuuttia)
Kohderyhmä: Luokanopettajat

Oppimisanalytiikkapedagogiikan haasteet ja mahdollisuudet perusopetuksessa
Hirsto Laura Professori  at UEF laura.hirsto@uef.fi


Hallberg Susanne Projektitutkija  at UEF susanne.hallberg@uef.fi

Hirsto Laura
Hirsto Laura Professori  at Itä-Suomen Yliopisto laura.hirsto@uef.fi +358503804674

Kankaanpää Jenni Projektitutkija  at UEF jenni.kankaanpaa@uef.fi

Lopez-Pernas Sonsoles Assistant professor  at UPM sonsoles.lopez.pernas@upm.es

Paavilainen Teija Väitöskirjatutkija  at UEF teija.paavilainen@uef.fi

Saqr Mohammed Senior researcher  at UEF mohammed.saqr@uef.fi

Itä-Suomen yliopisto, Sointu  Erkko
Sointu Erkko Professori  at Itä-Suomen yliopisto erkko.sointu@uef.fi 0505604461

Valtonen Teemu Professori  at UEF teemu.valtonen@uef.fi

Väisänen Sanna Tutkijatohtori  at UEF sanna.m.vaisanen@uef.fi

Perusopetuksen oppilaiden itseohjautuvan oppimisen taitojen tukeminen on usein koettu haastavaksi heterogeenisten oppilasryhmien kanssa. Lähdimme hankkeessa kehittämään ja tutkimaan oppimisympäristöä, jossa tuettaisiin intensiivisesti perusopetuksen oppilaiden itseohjautuvan oppimisen taitojen kehittymistä sulautuvan oppimisympäristön, pedagogisten ratkaisujen sekä oppimisanalytiikan ja sen visualisointien avulla. Oppimisanalytiikan tutkimus on viimeisen kymmenen vuoden aikana muodostunut omaksi tutkimusalakseen, ja tutkimusta siitä löytyy paljon erityisesti korkeakoulutuksen ja MOOCien kontekstista. Sen sijaan perusopetuksen kontekstissa oppimisanalytiikan tutkimusta on tehty vähemmän. Kaksi yleisempää teema-aluetta perusopetuksen oppimisanalytiikan tutkimuksessa on havaittavissa. Yhtäältä analytiikka oli tutkimuksen kohteena, missä saatettiin tutkia esimerkiksi graafisen käyttöliittymän roolia oppimisprosessissa (esim. Molenaar & Knoop-van Campen, 2018; van Leeuwen, et al. 2019.) Toisaalta analytiikka nähtiin tutkimuksen tekemisen välineenä. Näissä tutkimuksissa saatettiin tarkastella esimerkiksi oppilaiden oppimista liikkeisiin perustuvien pelien taikka lisätyn todellisuuden avulla, ja hyödyntää siinä moniulotteista oppilaiden käyttäytymiseen liittyvää lokidataa (esim. Lee-Cultura et al., 2022; Rodríguez et al., 2020). Tässä esityksessä kuvataan oppimisanalytiikan hyödyntämisen edellyttämää pedagogista designia kahdessa erilaisessa perusopetuksen ilmiöoppimisen kontekstissa, ja tarkastellaan erityisesti oppilaiden kokemuksia oppimisanalytiikan hyödyntämisestä ja itseohjautuvasta oppimisesta tällaisissa oppimisympäristöissä. Oppilaiden kokemukset oppimisanalytiikan hyödyntämisestä olivat pääasiassa myönteisiä, mutta havaittiin myös, että oppilaat tarvitsevat systemaattista ohjausta sekä oppimisalustan että erityisesti oppimisanalytiikan visualisointien mielekkääseen käyttöön osana omaa oppimisprosessiaan. Oppimisanalytiikan käytössä on oleellista vahvistaa oppilaiden omaa toimijuutta suhteessa omaan oppimisanalytiikkadataan oppimisympäristössä, missä rakennetaan myös luottamista siihen, että sen funktiona on toimia oppilaan omaan oppimisprosessin työvälineenä eikä arvostelun osana.