Hybridioppimisen erityispiirteenä on koulutukseen osallistuminen omavalintaisella tavalla. Se, että samaan koulutukseen on mahdollista osallistua tuleminen fyysisesti paikan päälle tai opiskelemalla kotona tilanteen mukaisesti, tuo opiskelijoille joustavuutta vähentäen samalla maantieteellisen etäisyyksien tai flunssaoireiden ilmaantumisen merkitystä. Lisääntynyt valinnanvapaus tuo mukanaan myös vaatimuksen kontrollista, vastuunotosta opiskelusta ja itsenäisestä toiminnasta. Miten tämä näkyy aikuisopiskelijoiden oppimiskokemuksina ja missä ja miten he arvioivat oppivansa parhaiten?

Hybridikoulutusten määrän lisääntymisestä huolimatta tietomme opiskelijoiden osallistumisesta niihin on vähäistä (Raes ym. 2021). Saadut tulokset ovat kuitenkin johdonmukaisia sen suhteen, että kaikissa tutkimuksissa raportoidaan hybridikoulutusten tuovan mukanaan etujen, kuten joustavuuden lisäksi myös monia haasteita, jotka ovat luonteeltaan sekä pedagogisia että teknologisia (Lakhal ym. 2017, Miller ym. 2021). Tärkein pedagoginen haaste Raesin ja hänen kollegoidensa (2021) mukaan se, että paikan päällä olevat opiskelijat ja etäopiskelijat kokevat koulutuksen eri tavoin.

Ymmärtääksemme asiaa paremmin halusimme tutkia mikä saa aikuisopiskelijat innostumaan hybridiopiskelusta ja mitkä asiat vaikuttavat heidän oppimiskokemusten syntymiseen. Mikä merkitys hybriditoteutuksissa on kuuntelemisella, itsenäisellä opiskelulla, ryhmätyöskentelyllä ja verkostoitumisella ja mikä aikuisopiskelijat ajattelevat kameroiden auki pitämisestä? Rikastuttaako se oppimiskokemusta kaikissa tilanteissa?

Tutkimusaineisto kerättiin ammatillisen täydennyskoulutuksen opiskelijoille suunnatulla kyselyllä (04/2022, n=351) ja niitä tarkentavilla haastattelulla, joita tehdään edelleen. Vastaajina olivat Kiinteistöalan Koulutussäätiön kaikkiin koulutuksiin tämän ja viime vuoden aikana osallistuneet opiskelijat. Aineistoja analysoidaan käyttäen laadullista sisällön analyysia ja tilastollisia menetelmiä. Kyselyyn vastaajista hieman yli puolet (52 %) on korkeakoulutettuja ja 39 % on opistotason koulutus. Naisten osuus (66 %) on hieman miehiä (33 %) suurempi.

Tulosten mukaan aikuisopiskelijat ovat varsin yksimielisiä mahdollisuudesta saada valita itse osallistuvatko he koulutukseen paikan päällä vai verkossa (97 %). Eroja ilmenee sen sijaan siinä, missä he kokevat oppivansa parhaiten; 61 % arvioi oppivansa paremmin olemalla paikan päällä kuin verkossa, 25 % kokee oppivansa joko merkittävästi tai osittain paremmin verkossa ja 12 % asialla ei ole merkitystä. Itsenäisesti suoritettavassa verkkokoulutuksessa (esim. webinaaritallennus) oppii hyvin hieman yli puolet (58 %) muiden suosiessa enemmän läsnäoloa vaativia toteutustapoja.

Verkostoituminen, ryhmä- ja tiimityöt niin koulutuspäivien aikana kuin niiden välissä koetaan pääsääntöisesti innostavana ja opiskelua selvästi tukevana asiana. Yhdessä tekemisen riittävyys, kokemus helppoudesta sekä yhteys oppimiskokemuksiin eroaa kuitenkin selvästi niiden välillä, jotka suosivat eri tapoja osallistua koulutukseen. Niistä, jotka suosivat paikan päällä opiskelua, 83 % oppii hyvin keskustelemalla kasvotusten muiden osallistujien kanssa, kun vastaava luku mieluummin etänä opiskelevien osalta on 28 %.

Myös kameroiden päällä oleminen verkkokoulutusta rikastuttavana asiana jakaa vastaajien näkemyksiä: vajaalle puolelle (48 %) asia on myönteinen, 20 % asialla ei ole merkitystä ja 30 % näkee asian kielteisenä. Mielenkiintoisesti etänä olemista suosivien keskuudessa 75 % osallistuu verkkokoulutukseen innokkaammin, jos heidän ei tarvitse laittaa kameraa päälle. Vastaava luku paikan päällä mieluummin opiskelevien osalta on 49 %.

Yhteenvetona voidaan todeta, että aikuisopiskelijoiden oppimiskokemukset hybridikoulutuksista vaihtelevat melkoisesti. Työssä oleville asiantuntijoille verkostoituminen on keskeinen asia ja tulosten mukaan se tapahtuu valtaosan mielestä parhaiten kasvotusten paikan päällä. Myös verkko tarjoaa siihen mahdollisuuksia mutta kaikkien aktiivisuus ja oma-aloitteisuus eivät ole riittävällä tasolla yhteisöllisen toimijuuden varmistamiseksi. Jatkotutkimuksille on selkeä tarvetta.