Tapahtuma Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2022 starts on 5. lokakuuta 2022 klo 10.00.00 +0300
Tulevaisuuden ilmastosankarit toimintatoivon virittäjinä
Etäopetus Oppimisympäristöt Virtuaaliympäristöt
Aseta suosikiksi
Paikka: Esityssali 35 -
Ajankohta: 7.10.2022 12.00 - 12.30 (30 minuuttia)
Kohderyhmä: Lukion opettajat

Tulevaisuuden ilmastosankarit toimintatoivon virittäjinä
Rongas Anne Ideatarhuri  at Otavia, Nettilukio anne.rongas@otavia.fi 0405181229


Saariaho Aki Aineenopettaja  at Otaniemen lukio Aki.saariaho@opetus.Espoo.fi

Ylä-Jussila Lauri Linjanvetäjä, aineenopettaja  at Otavan Opiston Aikuislukio lauri.yla-jussila@otavia.fi

Lukion opetussuunnitelma sisältää paljon kestävän tulevaisuuden ja siihen liittyvän kestävyyskasvatuksen tavoitteita. Kompleksiset, systeemisesti mutkikkaat ja viheliäät kestävyyskriisin ongelmat herättävät ahdistusta. Kuinka tarttua tähän asiaan koulumaailmassa lisäämättä lamauttavaa ahdistusta? 

Hiljattain julkaistussa ClimComp-tutkimushankkeessa tutkittiin nuorten ilmastonmuutokseen liittyviä toimintaprofiileja (Ogunbode ym. 2021). Helsingin lukiolaisten osalta (n = 886) suurimmaksi toimintaprofiiliksi osoittautuivat itsensä ulkoistajat eli toimintaprofiili, johon kuuluvat etäännyttivät itsensä ympäristöongelmista. Tämä on  ristiriidassa Nuorisobarometrin tuoreiden tulosten kanssa, jotka osoittavat nuorten suurta kiinnostusta ympäristöteemoihin. Ristiriitaiset tutkimustulokset ovat ymmärrettäviä. Suhde ympäristötekoihin on vaikea ja ristiriitainen.

Kestävyyskasvatuksen tutkimus on antanut vahvaa näyttöä siitä, että pelkkä tiedollinen opetus ei riitä (Tolppanen ym. 2017). Tarvittavaa tietoa on ollut riittävästi saatavilla jo useita vuosikymmeniä. Lukio painottaa tietojen omaksumista, akateemisia taitoja ja järjellisrationaalista työskentelyä. Tunteita herättävien kestävyysteemojen käsittelyyn tarvitaan uudenlaisia keinoja. Tiedosta ja tiedostamisesta on pitkä tie toimintamallien muutokseen. Se, että nuoret periaatteessa tietävät ja tunnistavat, että omia toimintatapoja pitäisi muuttaa kestävään suuntaan (em. Nuorisobarometri) ei vielä johda tekoihin. Ahdistus voi lamauttaa ja johtaa itsensä ulkoistamiseen – käy kuten sadun jänikselle, joka piiloutui pistämällä päänsä pensaaseen.

Suunnittelimme lukioon tulevaisuuksien tutkimuksen Delfoi-menetelmää hyödyntävän työskentelymuodon, jossa ilmastoahdistusta ja muita kestävyysteemojen herättämiä negatiivisia emootioita lähestytään kahden mutkan kautta.  Ensimmäinen mutka etäännyttää omaa persoona vaikeiden asioiden käsittelystä irrottamalla ajattelun nykyhetkestä ja siirtämällä pohdinnan lähitulevaisuuteen tulevaisuustarinoiden avulla. Toinen mutka lähentää tulevaisuutta lainaamalla tarinoiden hahmoja nykyisyydestä. 

Delfoi-manetelmän perusideana on esittää asiantuntijaraadille, tässä tapauksessa lukiolaisopiskelijoille, punnittavia asioita esimerkiksi teesien ja niitä taustoittavien tarinoiden muodossa. Anonyymi Delfoi-työskentely tapahtuu verkkoympäristössä ja siihen kuuluu kannanottoja sekä argumentointia. Panelisteille voidaan antaa myös muita kysely- tai avovastaustyyppisiä tehtäviä.

Ideoimassamme Delfoi-paneelissa tutkitaan erilaisten sankarihahmojen vaikuttavuutta ympäristövastuullisen toiminnan motivoinnissa. Samalla myös ideoidaan ilmastoahdistuksen vähentämisen keinoja. Näin päästään keskustelemaan myös itse asiasta eli ilmastotunteista sekä toivon (Pihkala 2021) ja toimintaenergian herättämisestä.

Tunteilla on vahva yhteys toimintaan, mutta tunteiden käsittely koulussa suuren ryhmän kesken kasvotusten voi olla todella vaikeaa. Toimeen tarttuminen vaatii motivaatiota, joka kytkeytyy vahvasti tunteisiin. Sankareiden ja esikuvien rooli on merkittävä erityisesti maailmankuvaansa ja omaa identiteettiään työstäville nuorille. Rakensimme Ilmastosankarit-Delfoin aikuis- ja nuorisolukioiden yhteistyönä. Esikuvien voima ei rajoitu nuoruusvuosiin. Sankareihin kiinnittyvien tarinoiden voima toimii iästä riippumatta, minkä myös mainonta ja viihdeteollisuus ovat valjastaneet täysimittaisesti hyödykseen. 

Syksyn ITK-konferenssiin mennessä olemme ehtineet testata pedagogista Ilmastosankarit-Delfoita lukiolaisten kanssa ja esiteltävänä on sekä taustateoria, Delfoi-paneelin toteutus että kokemuksia käytännön toiminnasta. Paneelia voi monistaa ja käyttää eri ryhmien kanssa. Siitä voi tehdä joko lyhyen toteutuksen tai pidemmän työskentelyn. Olemme sitoneet toteutuksen suoraan LOPS2021 tavoitteisiin. Tavoitteenamme on käynnistää pitkäaikainen seuranta Delfoi-työskentelyn tuloksista eli seuraamme, muuttuvatko tulevien vuosien aikana samana toistettavan Delfoi-paneelin tulokset.

Koulumaailman on tärkeää tarttua monilla erilaisilla keinoilla ekologiseen kriisiin. Ilmastosankarit ovat syntyneet ja toivottavasti voimme pedagogeina rohkaista heitä tekoihin ja toimintaan.

 

Lähteet:

Nuorisobarometri 2021: Lujaa tekoa. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2022/03/FI-Infografiikka-Nuorisobarometri-2021.pdf

Ogunbode, C. et al. 2021. Negative emotions about climate change are related to insomniasymptoms and mental health: Cross-sectional evidencefrom 25 countries. Current Psychology. https://link.springer.com/article/10.1007/s12144-021-01385-4.

Pihkala, P. 2021. Ympäristöahdistus ja toivo. https://www.ymparistoahdistus.fi/artikkelit/toivo/ 

Tolppanen, S. & Aarnio-Linnavuori, E. & Cantell, H. & Lehtonen, A. 2017. Pirullisen ongelman äärellä – Kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen malli. Kasvatus 5/2017.