2010-luku jää suomalaisessa koulutushistoriassa kohta taakse. Uudistusten puolesta mennyt vuosikymmen on haastanut opettajia kaikilla kouluasteilla menetelmien kehittämiseen ja teknologian opetuskäytön lisäämiseen. Muutos on ollut merkittävä. Suomi on muun muassa siirtynyt sähköiseen ylioppilaskokeeseen, perusopetuksessa opetetaan ohjelmointia ja laaja-alaisia taitoja harjoitellaan niin perusopetuksessa kuin 2021 lähtien myös toisella asteella. Suomeen on rakennettu moderneja kouluja, seinillä tai ilman, ja laiteratkaisuja on mietitty IT-palveluissa kunnassa jos toisessakin. Jotta näin iso muutos on saatu alkuun ja eteenpäin, on suomalaisessa koulujärjestelmässä tehty valtava määrä kehittämistyötä. Mitä muutoksen kehittämiskohteista tiedetään tässä vaiheessa, ja onko kehittämistyössä kyetty hyödyntämään tutkimukseen pohjautuvaa opetuksen kehittämistä? Mitkä ovat ne koulumaailman arjen haasteet, jotka estävät meitä saavuttamasta unelmaa entistäkin paremmasta tulevaisuuden koulusta? 

Suomalaisessa koulussa on valtavasti hiljaista opetuksen arkeen liittyvää osaamista. Tämä hiljainen tieto kehittää opetusta pienillä ja vähän isommillakin kokeiluilla. Tätä tietoa jaetaan aktiivisten opettajien kesken muun muassa sosiaalisessa mediassa, mutta läheskään kaikki hyvät käytänteet eivät tavoita kaikkia Suomen kouluja. Samaan aikaan opettajien ammattiin on tullut paljon uusia vaatimuksia, ja oppilaita tulisi kyetä valmistamaan yhä kompleksisempaan maailmaan. Moni luokkahuoneessa tehty kokeilu vaatii useita epäonnistumisia, ennen kuin toimintamalli on hiottu toimivaksi ja myös oppilaille tutuksi työtavaksi. Sama haaste koskee myös koulujen ja kuntatason uudistusten tekemistä. Useat kunnat ovat tehneet mittavia kehittämishakkeita, mutta hankkeiden tulokset eivät välttämättä leviä Suomessa kaikkien nähtäville. 

Opettajien erikoistumiskoulutus (60 op) on vuonna 2015 voimaan tulleen lain myötä perustettu uusi koulutusmuoto. Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksen suorittaneet opettajat ovat oman erikoistumisalansa laaja-alaisia asiantuntijoita, jotka kykenevät suunnittelemaan ja toimeenpanemaan opetussuunnitelman vaatimuksia niin omassa luokkahuoneessaan kuin kunta- ja kaupunkitasolla. Erikoistumiskoulutukseen kuuluu laaja 20 opintopisteen kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää jotakin opetuksen tai koulutuksen toimintamallia tutkimukseen perustuen. Yliopistomme on vastannut tähän mennessä neljästä opettajien erikoistumiskoulutuksen koulutuserästä, ja näissä koulutuksissa on käynnistetty yhteensä 62 laajaa ja monipuolista tutkimukseen pohjautuvaa kehittämishanketta. Moni hankkeista on vaikuttanut laajasti alueelliseen opettajien täydennyskoulutukseen, muun muassa levittämällä tutkimukseen perustuvia opettajien ja oppilaiden digipasseja, kehittämällä koulurakentamista ja oppimisanalytiikan käyttöönottoa arvioinnissa. Mitä näistä yli 1000 opintopisteen edestä tehdyistä kehittämishankkeista voisi siis oppia, ja miten ne ovat pyrkineet ratkaisemaan koulutyön arjen haasteita? 

Tässä esityksessä esitellään Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksessa tehtyjen kehittämishankkeiden yleisimmät kehittämiskohteet, jotka on muodostettu hankkeille tehdyn sisällönanalyysin pohjalta. Esityksessä pyritään muodostamaan kokonaiskuvaa siitä, millaiset asiat haastavat opetuksen kehittämistä suomalaisessa koulussa, ja millaisia evidenssiin pohjautuvia ratkaisuja näihin haasteisiin on löydetty. Esityksessä käydään läpi keskeisten kehittämiskohteiden lisäksi parhaita ratkaisuja, joita erikoistumiskoulutuksen käyneet opettajat ovat kyenneet toteuttamaan opetuksen ja nykyaikaisen koulun kehittämistyön tueksi tutkimukseen perustuen.  

Opettajien erikoistumiskoulutus ja samoin tämä esitys tarjoavat vastauksia siihen, miten opettajuuden uudet muodot saadaan osaksi arkea tutkimukseen perustuen ja verkosto-osaamista hyödyntäen. Kaikkia uudistuksia ei tarvitse kehittää jokaisessa kunnassa yksin, vaan yhteistyöllä ja hyvien käytänteiden jakamisella työtaakkaa on mahdollista jakaa kaikkia hyödyttävällä tavalla.