Lasten ja nuorten kriittisen medialukutaidon harjoittelu on tärkeämpää kuin koskaan, jotta he oppivat arvioimaan internetissä leviävän vaihtelevan laatuisen tiedon luotettavuutta.  

Yksi osa kriittistä medialukutaitoa on kriittinen geomedian lukutaito, jolla tarkoitetaan karttojen, paikkatiedon sekä paikkaan tai alueeseen sidoksissa olevien diagrammien, kuvien ja videoiden lukemista ja tuottamista. Kriittisellä tarkastelulla tarkoitetaan lähde- ja sisältökriittisyyttä sekä analyyttistä otetta geomedian lukemisessa.  

Visuaalisten esitysten tulkinta- ja tuottamistaitoja tarvitaan arjessa, aktiivisena kansalaisena ja työelämässä, ajatellaanpa uutisten karttaesityksen tulkintaa tai diagrammin tekoa Excelillä. Nämä taidot kertyvät askel askeleelta alakoulusta yläkouluun ja edelleen lukioon tai ammatillisiin opintoihin.  

Kriittisen geomedian lukutaito kuuluu olennaisena osana maantiedon ja ympäristöopin opetussuunnitelmiin. Myös muissa oppiaineissa, esimerkiksi äidinkielessä, historiassa, yhteiskuntaopissa ja terveystiedossa harjoitellaan tiedon visualisointia sekä tulkinnan ja lähdekritiikin taitoja. Kyse on siis myös monialaisista taidoista, joiden opettamisessa on mahdollisuus tehdä monenlaista yhteistyötä tai työnjakoa opettajien välillä.  

Millainen osaaminen on keskeistä lasten ja nuorten kriittisen geomedian lukutaidon kehittymisen kannalta? Mitkä ovat ne tikapuun askelmat eri vuosiluokilla, joita kivutessa osaaminen kasvaa?    

Geomedian lukutaidon opettamisesta suomalaisessa koulujärjestelmässä ei ole tehty paljon tutkimusta. Tutkimusryhmämme on tarttunut tähän haasteeseen. Tuotamme opettajille geomedialukutaitoon liittyviä lisäkoulutusmateriaaleja tutkimustyön ja laajan tiedottamisen ohella.  

Olemme haastatelleet keväällä 2021 alakoulujen, yläkoulujen ja lukioiden opettajia muun muassa geomedian käsitteen vastaanotosta kouluissa sekä siitä, kuinka hyödylliseksi käsite on ymmärretty. Lisäksi olemme keskustelleet haastateltavien kanssa konkreettisista tavoitteista, jotka lasten ja nuorten geomediataidoille, ja erityisesti kriittiselle geomedian lukutaidolle, tulisi asettaa eri ikätasoilla. Olemme tiedustelleet myös, mitä materiaaleja tai tukea opettajat toivovat geomedian opettamiseen lisää. 

Olemme luoneet kuvauksen kriittisen geomedialukutaidon tikapuista kansainvälisen tutkimuksen ja haastattelujemme pohjalta. Nämä tikapuut kuvaavat geomediataitojen kehittymistä läpi peruskoulun ja lukion. Foorumiesityksessä tuomme esille alustavia tuloksia haastatteluista sekä edellä mainitun kuvauksen, josta keskustellaan foorumiosallistujien kesken. Tikapuumalli ei ole normittava työkalu, vaan lisämateriaali opettajille opetuksen tueksi. Sitä voi kehittää mahdollisesti myös työkaluksi oppilaiden itsearviointiin.