Monella korkeakoululla on tulevaisuudessa tarve vaihtaa verkko-oppimisalustaa, joten tässä esityksessä kuvatuista uuden oppimisalustan käyttöönoton kokemuksista on hyötyä digiopettajille, opetuksen kehittäjille ja strategiselle johdolle. Vanha alustamme ei enää käytettävyydeltään ja ominaisuuksiltaan vastannut kehittämispohjaisen oppimisen haasteita, joten vuoden työskentelyn tuloksena hankittiin uusi alusta, joka on vanhaa nykyaikaisempi, skaalautuu eri päätelaitteille, sisältää hyvät analytiikkatyökalut ja mahdollistaa paremmin yhteisöllisyyden. Uudelta alustalta haettiin myös kansainvälistä laatua, joustoa tulevaisuuden tarpeille ja persoonallisia oppimiskokemuksia opiskelijoille. 

Käyttöönotto toteutettiin digipedagogisen henkilöstön, tietohallinnon ja opiskelijaedustajien yhteistyönä. Koska kyseistä oppimisalustaa ei ollut Suomessa aiemmin käytössä, kyse ei ollut perus-moodlen tapaisesta käyttöönotosta, vaan piti luoda itse uusia käytänteitä. Pedagogiset lähtökohdat olivat käyttöönottoprojektin keskiössä, sillä oppimisalusta tuli olemaan opettajan toimintaa tukeva ja ohjaavakin elementti. Esityksessä tuodaan esiin asioita, joita kannattaa ottaa huomioon, kun luodaan verkko-opetukseen aidosti uusia prosesseja. 

Oppimisalustan käyttöönottoprojekti tuki korkeakoulun strategisia valintoja ja muutostarpeita. Keskeisiä digiuudistuksen teemoja ovat olleet oman pedagogisen toimintamallimme laadukas soveltaminen digitaalisissa oppimisympäristöissä sekä digitaalisten tutkintojen ja tutkintojen osien hyödyntäminen avoimesti koko korkeakoulussa. Strategian mukaisesti digipedagogista osaamista keskitettiin tiimityöskentelyyn, jossa avainhenkilöitä ovat olleet digipedagoginen tiimi, oppimisalusta-agentit, digilehtorit ja verkkotutkintovastaavat. 

Käyttöönoton roadmapin aikatauluksi asetettiin 1,5 v. Käyttöönottoprojektia vietiin eteenpäin kahden viikon sprinteillä. Joka viikko pidimme lyhyen kokouksen Customer Success Managerin ja käyttöönotosta vastaavan teknisen osaajan kanssa. Tietohallinto vastasi oppimisalustan ja omien järjestelmiemme integroinnista. Näistä erityisesti käyttäjähallinta ja oppilashallintojärjestelmä olivat kriittisimpiä. Oppimisalusta tarjosi uusia mahdollisuuksia myös käyttötuen toteuttamiseen. 

Digipedagoginen tiimi valmisteli opintojen siirtymäsuunnitelman ja suunnitteli henkilöstön koulutuksen. Kaikille opettajille järjestettiin lyhyt oppimisalustan käyttökoulutus, omatoiminen verkkokurssi ja pedagoginen työpaja ABC-menetelmällä. Pilottiopinnoista kerättiin opiskelijoilta ja opettajilta nopeat palautteet, joiden perusteella tehtiin muutoksia käyttöönottoon ja koulutukseen. Automaattista sisältöjen siirtoa vanhasta alustasta uuteen ei tehty. 

Käyttöönottoprojektissa luotiin kontakteja eurooppalaisiin korkeakouluihin, jotka käyttivät valitsemaamme oppimisalustaa. Sekä kansainvälinen käyttäjäyhteisö että alustan yhteinen digitaalinen kirjasto, jossa voi jakaa kurssien rakenteita, tehtäviä ja sisältöjä, olivatkin merkittäviä uusien toimintatapojen moottoreita. Kun olimme valinneet rohkeasti sellaisen alustan, joka vaatimusmäärittelyjen ja pilottikäytön perusteella vastasi parhaiten oman korkeakoulumme tarpeita, saimme hyvän startin merkittävään digipedagogiseen muutokseen.