Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2021
-
Experiences of University Teaching Staff during the Transition to Emergency Remote Teaching
-
Päijät-Hämeen osaamismerkit – merkityksellistä laaja-alaista osaamista
-
MeWet-koti monialaisten unelmien kohtauspaikkana
-
Tietotekniikka oppiaineeksi
-
MAOL^2 - oppimisympäristö
-
Tehtiin oma! Opetuksen järjestäjä avoimen digimateriaalin tuottajana.
-
Käytännön esimerkkejä opetustoiminnan kehittämisestä
-
Oppimisanalytiikkaa STEM-aineissa
-
Liekeissä! Johtajuusvalmennus opetusalan johdolle ja johtoryhmille
-
“I have a dream!” - OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN JA OPPIMISEN VYÖHYKKEET -WORKSHOP
Miten opimme ja luomme innostavasti uutta tietoa yhdessä, yksin puurtamisen, tiedon siirtämisen ja uupumisen sijaan? Miten teknologia voi tukea tavoitteellista ja tuloksellista dialogia, yhteisöllistä oppimista ja asiantuntijatyötä? Millaista on modernien oppimisteorioiden teknologiatuettu toteuttaminen tänä päivänä? Mitä kouluissa on muuttunut? Mikä ei tunnu muuttuvan koskaan?
Tässä areena-esityksessä luodaan katsaus uusimpiin teknologian opetuskäytön tutkimustuloksiin meiltä ja maailmalta, kuullaan käytännön toteutuksia ja pohditaan oppimisen, tiimityön ja teknologian käytön isoja kysymyksiä ja tulevia suuntaviivoja.
Mukana on asiantuntijoita myös virtuaalisesti. Oppimisen arjesta opetussuunnitelmaan ja tiimioppimiseen pureutuen kokemuksiaan jakaa lappeenrantalaisen Pontuksen koulun henkilöstö.
Areenassa demotaan myös lähitulevaisuuden uusi tapa keskustella teknologiatuetusti. Miltä näyttää visuaalinen keskustelu? Miten se voi syventää vuorovaikutustamme? Mukana virtuaalisesti yksi innovaation kehittäjistä; kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka.
Tule mukaan edistämään uutta. Lämpimästi tervetuloa!
Virtuaalisen työn käytännöt ovat purkaneet ajan ja paikan rajoitteita mahdollistamalla työskentelyn ja vuorovaikutuksen ilman fyysistä läsnäoloa. Asiantuntijatyötä ja oppimista tehdään ajasta ja paikasta riippumatta. Liikkuvuuden, mobiilityön ja globaalin pandemian tuomat muutokset voi kiteyttää lauseeseen: ”The new office is Net Work”. Pakotettuna eletty etäaika on jättänyt myös paljon kysymyksiä olemassaolevista ja lähitulevaisuuden käytänteistä. Teknologian kehittymisestä ja massakäytöstä huolimatta ihmisillä on taipumus jatkaa työskentelyään ja oppimistaan aiemmin totutuilla tavoilla, tietoa siirtäen ja tehtäviä suorittaen, nyt vain virtuaalisessa tilassa kasvokkaisten kohtaamisten sijaan. Tavat säilyvät, vaikka konteksti vaihtuu. Oppimisen, työn ja kommunikoinnin perinteet, tyylit ja työskentelykulttuuri näyttäytyvät konservatiivisina ja jopa muuttumattomia.
Tarvitsemme kollektiivista älyä, tukea ja teknologian uudenlaista valjastamista apuvoimaksi tiimien ajattelun, innovoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Tulevaisuuden kehityssuunnat ja jatkuva muutos asettavat yksilöiden osaamiselle ja oppimiskyvylle entistä suurempia haasteita. Tärkeäksi nousee myös sosiaalisten järjestelmien uudistumis- ja oppimiskyky. Kilpailuetu on kiinni kollektiivisesta kyvykkyydestä; nopeasta reagoinnista, ennakoivasta toiminnasta ja strategisesta ketteryydestä. Tavoitteena ei ole asteittainen kehitys vaan vanhojen ajatuskuvioiden kyseenalaistaminen ja tilan tekeminen uusille mahdollisuuksille, innovaatioille.
Lähteet mm.
Castells, M. (2010). The Rise of The Network Society: The Information Age: Economy, Ociety and Culture, Chichester, UK: Wiley-Blackwell.
DasGupta, P. (2011). Literature review: E-Leadership. Emerging Leadership Journeys, 4(1), 1-36.
De Paoli, D. (2015). Virtual organizations: a call for new leadership. Teoksessa Ropo, A., Salovaara, P., Sauer, E., De Paoli, D. (toim.), Leadership in Spaces and Places. Edward Elgar Publishing. Cheltenham, UK.
Dweck, C.S. (2006). Mindset: The New Psychology of Success. NY: Random House.
Heifetz, R. A., Linsky, M., & Grashow, A. (2009). The practice of adaptive leadership: Tools and tactics for changing your organization and the world. Cambridge. MA: Harvard Business Press.
Rummel, N., Walker, E., & Aleven, V. (2016). Different futures of adaptive collaborative learning support. International Journal of Artificial Intelligence in Education, 26(2), 784-795. Sawyer, R. K., & DeZutter, S. (2009). Distributed creativity: How collective creations emerge from collaboration. Psychology of aesthetics, creativity, and the arts, 3(2), 81.
Stahl, G., & Hakkarainen, K. (2020). Theories of CSCL. International handbook of computer-supported collaborative learning. New York, NY: Springer. Retrieved from: http://gerrystahl. net/pub/cscltheories. pdf.
Ståhle, P., Mononen, L., Tynjälä, P., & Kallio, E. K. (2020). Systems thinking and adult cognitive development. Development of Adult Thinking: Interdisciplinary Perspectives on Cognitive Development and Adult Learning.
Wise, A. F., & Schwarz, B. B. (2017). Visions of CSCL: Eight provocations for the future of the field. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 12(4), 423- 467.