Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2021
-
Lapset teknologiaosaajina: Portfoliopedagogiikkaa digitaalisesti varhaiskasvatuksessa
-
Pelillistäminen mahdollisuutena monikulttuurisuuskasvatuksessa
-
Kiva ko on kielissä yhteistyötä
-
Tutor 2.0 - Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen
-
Etäopetuksen opit jatkokäyttöön
-
Oppimisen olohuoneesta digitutorointiin - Uusia ratkaisumalleja arjen perustaitojen parantamiseksi
-
Käytännön esimerkkejä opetustoiminnan kehittämisestä
-
Innostavia työkaluja digitaitojen kehittämiseen ja tunnustamiseen - Osaamismerkkien uusi tuleminen
-
MeWet-koti monialaisten unelmien kohtauspaikkana
-
Tervetuloa ryhmäytymään - digisti!
Digiteknologian ja sosiaalisen median uudet välineet ja esimerkiksi yhteisölliset käytännöt haastavat opettajia ja oppilaitoksia. Oppilaitokset käyttävät uusia työkaluja opetuksen, oppimisen ja vuorovaikutuksen tukemiseen (Rosenberg ym., 2018), tukemaan opettajien ammatillista kehitystä (Lantz-Andersson ym., 2018) ja toteuttamaan yhteydenpitoa vanhempien ja muiden kanssa. Digiteknologian käyttö vaatii opettajilta pedagogista ja digitaalista osaamista, tarpeen on erityisesti korostaa kriittistä asennoitumista digitaalisiin käytäntöihin (Pangrazio, 2016).
Esityksen aiheena olevan tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on tuottaa uusi kriittisen digitaalisen osaamisen (critical digital literacy, CDL) malli opettajille ja kouluille sekä tutkia opettajien käsityksiä siihen liittyen koulukontekstissa. Tutkimus on osa EU:n rahoittamaa DETECT-hanketta (Developing teachers' critical digital literacies, https://www.detectproject.eu/), jonka tavoitteena on tarkentaa digitaalisen osaamisen määritelmiä kriittisestä näkökulmasta ja kehittää opetusmenetelmiä, jotta voidaan tukea opettajia ja oppilaitoksia oppilaiden ja opiskelijoiden taitojen edistämiseksi. Hankkeen tavoitteet ovat linjassa ajankohtaisten kansallisten ja kansainvälisten koulutustavoitteiden kanssa (EC 2018, UNESCO 2018)
Kriittisen digitaalisen osaamisen mallin ensimmäinen versio luotiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Katsaus koostui Ebsco- ja Web of Science -tietokannoista tehdyistä hauista ja kriittiseen digitaaliseen osaamiseen liittyvistä hakusanoista. Lisäksi tutkittiin kansainvälisiä koulutuspoliittisia raportteja sekä haastateltiin peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajia neljässä maassa (Suomi, Italia, Espanja ja Britannia). Lopullisen mallin pääluokat ovat: teknologian käyttö, datan käsittely, digitaalisen informaation käyttö, digitaalisen sisällön tuottaminen, digitaalinen vuorovaikutus ja yhteistyö, digitaalinen hyvinvointi ja turvallisuus, digitaalinen kansalaisuus sekä digitaalinen opettaminen ja oppiminen.
Esityksessä esitellään kehitetty kriittisen digitaalisen osaamisen malli (Gouseti et al., 2021a), tutkimustuloksia opettajien ryhmähaastattelujen analyysista (Gouseti et al., 2021b) ja esimerkkejä kriittisen digitaalisen osaamisen taitoja edistävistä opetusmenetelmistä kouluissa sekä katsotaan ensimmäisiä versioita hankkeen aikana opettajien ja koulujen käyttöön tuotettavasta MOOC-kurssista ja pedagogisia malleja ja ohjeita sisältävästä työkalupakista koskien kriittistä digitaalista osaamista.
Lähteet
European Commission (2018) Communication From The Commission To The European Parliament, The Council, The European Economic And Social Committee And The Committee Of The Regions On The Digital Education Action Plan, Com/2018/022 Final. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=COM:2018:22:FIN .
Gouseti, A., Bruni, I., Ilomäki, L., Lakkala, M., Mundy, D., Raffaghelli, J., Ranieri, M., Roffi, A., Romero, M. and Romeu, T. (2021a) Critical Digital Literacies framework for educators - DETECT project Report 1. https://doi.org/10.5281/zenodo.5070329
Gouseti, A., Bruni, I., Ilomäki, L., Lakkala, M., Mundy, D., Raffaghelli, J., Ranieri, M., Roffi, A., Romero, M. and Romeu, T. (2021b). Schools’ perceptions and experiences of critical digital literacies across four European countries - DETECT Report 2. http://doi.org/10.5281/zenodo.5070394
Lantz-Andersson, A., Lundin, M., & Selwyn, N. (2018). Twenty years of online teacher communities: A systematic review of formally-organized and informally-developed professional learning groups. Teaching and Teacher Education, 75 , 302–315.
Pangrazio, L. (2016) Reconceptualising critical digital literacy, Discourse: Studies in the Cultural Politics of Education, 37:2, 163-174.
Rosenberg, H., Ophir, Y., & Asterhan, C. S. C. (2018). A virtual safe zone: Teachers supporting teenage student resilience through social media in times of war. Teaching and Teacher Education, 73, 35–42.
UNESCO. (2018). A Global Framework of Reference on Digital Literacy Skills for Indicator 4.4.2. UNESCO. http://uis.unesco.org/en/news/tools-help-countries-measure-digital-literacy