Tapahtuma Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2019 starts on 20. maaliskuuta 2019 klo 10.00.00 +0200
Kehittäjäopettajuuteen tukea koulutuksesta ja verkostosta
digipedagogiikka Hyvät käytänteet opettajuus opetuksen kehittäminen Opetusteknologia osaaminen toimintakulttuuri
Paikka: Esityssali 24 -
Ajankohta: 22.3.2019 12.30 - 13.00 (30 minuuttia)
Kohderyhmä: Perusaste/lukio: Asiantuntijat, suunnittelijat, ohjaajat, koordinaattorit

Kehittäjäopettajuuteen tukea koulutuksesta ja verkostosta
projektitutkija  at Itä-Suomen yliopisto satu.piispa-hakala@uef.fi


Airola Jenni
Airola Jenni projektitutkija  at Turun yliopisto jeanai@utu.fi

Jurvanen Tanja
Jurvanen Tanja yliopisto-opettaja  at Turun yliopisto tanja.h.jurvanen@utu.fi

Kontkanen Sini
Kontkanen Sini yliopisto-opettaja  at Itä-Suomen yliopisto sini.kontkanen@uef.fi

Korhonen Tiina
Korhonen Tiina Innokas-verkoston johtaja  at Helsingin yliopisto tiina.korhonen@helsinki.fi

Piispa-Hakala Satu
Piispa-Hakala Satu projektitutkija  at Itä-Suomen yliopisto satu.piispa-hakala@uef.fi 0451149996

Sormunen Kati
Sormunen Kati Innokas-verkoston koordinaattori  at Helsingin yliopisto kati.sormunen@helsinki.fi

Veermans Marjaana
Veermans Marjaana apulaisprofessori  at Turun yliopisto marjaana.veermans@utu.fi

Koulutuksen kentälle on syntynyt kehittäjäopettajan professio ja ammattikunta. Tämä laajentaa opettajan uramahdollisuuksia ja haastaa perinteistä käsitystä opettajan ammatista. Erityisesti kehittäjäopettajia löytyy tieto- ja viestintätekniikan sekä digipedagogiikan parista.

Itä-Suomen, Helsingin ja Turun yliopistot järjestävät Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutusta opettajille. Yliopistot ja koulutukset tekevät yhteistyötä koulutusten ympärille luodussa Valtakunnallinen DigiErko -verkostossa.

Erikoistumiskoulutuksiin osallistuvat opettajat tekevät koulutuksen alussa henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat, joissa he pohtivat koulutukseen lähtemisen syitä ja omia tavoitteitaan koulutukselle. Suunnitelmaan sisältyy myös alustavat puitteet koulutuksen aikana tehtävälle kehittämishankkeelle. Kehittämissuunnitelmien (N = 49) perusteella voidaan sanoa, että karkeasti puolet opettajista tulee koulutukseen organisaation lähettämänä tai organisaation vahvalla taustatuella. Toinen puoli koulutettavista voidaan jakaa oman opetuksensa kehittämisen vuoksi koulutukseen hakeutuneisiin osallistujiin sekä osallistujiin, joilla on tarve pysyä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehityksen kelkassa ja mukana työelämässä.

Organisaation lähettämät ja vahvasti tukemat opettajat ovat tyypillisesti oppilaitos- tai kuntatason digituutoreita, mentoreita, vertaiskouluttajia  tai digistrategian toteuttajia tai jalkauttajia. Monilta näistä opettajista on vähennetty opetustunteja ja -vastuuta, ja osalla ei ole opetustehtäviä ollenkaan.  Heistä on tullut ns. kehittäjäopettajia. Kehittäjäopettajat toimivat verkostoituneesti koulu- ja kuntarajojen yli, ja he jakavat hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti.

Kehittäjäopettajien ryhmä oletettavasti kasvaa digipedagogisessa murroksessa. Digipedagogiikan strateginen toteuttaminen vaatii koulu- ja opetusmaailman hyvin tuntevaa henkilöresurssia, jotta opetus pysyy sisällöllisesti ja teknisesti jatkuvan nopean muutoksen kintereillä. Myös oman opetuksensa kehittämiseksi koulutukseen hakeutuneet opettajat  kirjoittavat kehittämissuunnitelmissaan vertaiskouluttamisesta ja digivastaisuuden murtamisesta.

Yksi erikoistumiskoulutuksen hedelmällisimpiä puolia on se, että koulutus verkostoi monenlaisia opettajia eri kouluasteilta. Näkökulma laajenee ja ajatukset saavat luontevasti sparrausta. Erikoistumiskoulutus voi olla myös väylä kehittäjäopettajan tehtäviin. Esityksessä käydään läpi kehittäjäopettajien toimenkuvia ja kuvataan, miten erikoistumiskoulutus on tukenut ammattitaidon karttumista ja verkostoinut opettajat valtakunnallisesti.