-
Oppimiskulttuurin muutos yksilöllisestä yhteisölliseen oppimiseen
Virtanen Teemu
-
Lukemisen uudet vaatteet – digitaalisuus lukutaitotyön kumppanina
Palola Elina
-
Tunnista ja tue omaa osaamistasi digitaalisesti – työkaluja ja vinkkejä
Haapanen Emilia
-
iPad monipuolisesti ja luovasti
Koivumaa Simon
-
Oppilas- ja opettajaportaalit osana sujuvampaa arkea
Mehtälä Karri
-
Helsingin verkkolukio
Lähde Markus
-
TVT-taitoja kehittävän oppimiprosessin suunnittelu
Hyyryläinen Heikki
-
Oppimismuotoilun työpaja
Laapio Isto
-
A learning environment for Internet reading in primary education
Erdmann Norbert
-
Digitaalinen lukutaito kodin ja koulun voimavarana
Lehtonen Daranee
Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että monilla oppilailla, mutta erityisesti muuta kuin koulun opetuskieltä ensikielenään puhuvilla, on haasteita luetun ymmärtämisessä (Leino ym. 2019). Lisäksi oppilaiden osallisuuden kokemukset ovat huolestuttavasti vähentyneet (THL 2022). Oppilaiden osallisuuden kokemus on kuitenkin tärkeää heidän opiskelumotivaationsa kannalta sekä hyvien oppimistulosten (Fredricks ym. 2004; Govorova ym. 2020) ja erityisesti lukutaidon vahvistamisen takia (Cummins & Early 2015).
Oppilaiden osallisuuden kokemusta voidaan vahvistaa monin eri tavoin. Osallisuutta tukee esimerkiksi laadukas opetus ja vahva emotionaalinen tuki (Virtanen ym. 2015) sekä erityisesti oppilaiden identiteettien vahvistaminen ja moninaisuuden arvostaminen (Cummins 2001). Lukutaidon vahvistamisessa on tärkeää motivoida oppilaat eri oppimissisältöjen äärelle mielekkäästi ja kannustavasti (Cummins & Early 2015).
Erilaiset digitaaliset oppimisympäristöt voivat vahvistaa osallisuutta monesta eri syystä: Binogin lyhyet, opetussuunnitelman sisältöihin pohjautuvat opetusvideot tuovat matemaattis-luonnontieteelliset aiheet mielenkiintoisesti ja ymmärrettävästi oppilaiden saataville ja motivoivat oppilaita tiedonhakuun. Videoiden kesto ja tarinallisuus tukevat oppilaiden keskittymistä silloinkin, kun oppikirjateksteihin tarttuminen on haastavaa. Monikielisten oppilaiden osallisuutta vahvistaa lisäksi mahdollisuus katsoa videoita eri kielillä; näin oppilaat pääsevät osallisiksi eri oppiaineiden sisällöistä silloinkin, kun koulun opetuskieli on vasta kehittymässä.
Binogin tarjoamassa toimintasessiossa tutustutaan käytännössä siihen, miten alustaa voi käyttää oppimisen tukena 4.–9.-luokkalaisten oppilaiden opetuksessa. Binogin videoiden avulla opettajan on helppo tukea monenlaisten oppilaiden oppimista. Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelmassa (OPH 2014) esitetty ajatus siitä, että oppilaiden tulisi olla mahdollista voida käyttää kaikkia osaamiaan kieliä oppimisen tukena, toteutuu helposti Binogin kanssa: monikielisen pedagogiikan soveltaminen mahdollistuu optimaalisesti silloinkin, jos opettaja ei itse osaa oppilaiden puhumia kieliä.
Binogin alustalla on videoita pääosin matemaattis-luonnontieteellisistä oppiaineista. Videoita on tällä hetkellä mahdollista katsoa (kuunnella ja/tai tekstittää) 13 kielellä, esimerkiksi arabiaksi, ukrainaksi ja somaliksi. Videot ovat myös mm. englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja espanjaksi - kielillä, jotka edesauttavat oppiainerajojen ylittävään oppimiseen ja kokonaisuuksien suunnitteluun. Videoiden lisäksi alustalla on tietovisoja, joiden avulla oppilaat voivat osoittaa osaamistaan hauskalla ja motivoivalla tavalla. Opettajalle tallentuu tieto oppilaiden katsomista videoista, kielivalinnoista sekä heidän tietovisatuloksensa. Näin opettajan on helppo seurata oppilaidensa edistymistä.
Binogin videoissa tiivistyy oppimisen kannalta keskeiset asiat – näin ollen opettaja säästää aikaa materiaalin etsimisessä eri oppiaineiden asiasisältöjen havainnollistamiseen. Oppilaan kannalta on tärkeää, että Binogin videot tuovat kaikille tasa-arvoisemmat mahdollisuudet oppimiseen.
Tule tutustumaan Binogin oppimisalustan moniin mahdollisuuksiin toiminnalliseen työpajaamme!
Lähteet
Cummins, J. (2001). Negotiating identities: Education for empowerment in a diverse society (2nd ed.). California Association for Bilingual Education.
Cummins, J., & Early, M. (2015). Big Ideas for Expanding Minds: Teaching English Language Learners Across the Curriculum. Pearson Education Canada.
Fredricks, J. A., Blumenfeld, P. C., & Paris, A. H. (2004). School engagement: Potential of the concept, state of the evidence. Review of Educational Research, 74, 59–109.
Govorova, E., Benítez, I., & Muñiz, J. (2020). Predicting student well-being: Network analysis based on PISA 2018. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17, 4014.
Leino, K., Ahonen, A., Hienonen, N., Hiltunen, J., Lintuvuori, M., Lähteinen, S., Lämsä, J., Nissinen, K., Nissinen, V., Puhakka, E., Pulkkinen, J., Rautopuro, J., Sirén, M., Vainikainen, M.-P., & Vettenranta, J. (2018). PISA 18 ensituloksia: Suomi parhaiden joukossa. University of Helsinki.
Virtanen, T. E., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M. & Kuorelahti, M. (2015) The relationship between classroom quality and students’ engagement in secondary school. Educational Psychology, 35(8), 963–983.