Tämä esitys tutkii eettisiä ohjeita, joilla Euroopan Unioni (EU) pyrkii ohjaamaan tekoälyn käyttöä opetuksessa. Kysymys on ajankohtainen ja tärkeä, sillä EU julkaisee opetuksessa käytettävän tekoälyn ja datan eettiset ohjeet vuonna 2022. 

Tekoäly on yksi 2000-luvun strategisista teknologioista, jonka järkevällä käytöllä on saatu aikaan valtavaa etua monilla eri aloilla. Kuka pystyy tähän oppimisen sekä koulutuksen alueella, ja millaisin eettisin tienviitoin?

Tutkimuskysymyksen selvittäminen tapahtui kolmella tavalla: 

1.) Osallistuin Euroopan komissiota avustavan Expert Group on Artificial Intelligence and Data in Education and Training -ryhmän työhön. Asiantuntija-ryhmä aloitti EU:n eettisten ohjeiden laatimisen kesällä 2021. 

2.) Perehdyin tekoälyn opetuskäytön etiikkaa käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen sekä eri organisaatioiden (EU, OECD, Unicef jne.) julkaisemiin tekoälyä ja sen opetuskäytön etiikkaa koskeviin dokumentteihin. 

3.) Hyödynsin omia, opettajan ruohonjuuritason havaintoja keskeisten eettisten kysymysten jäsentämisessä. 

EU:n eettisten periaatteiden ytimen muodostavat seitsemän kriteeriä luotettavalle tekoälylle: Ihmisen toimijuus, tekninen luotettavuus, yksityisyyden suoja, läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus, ekologinen hyvinvointi ja vastuuvelvollisuus (Ethics Guidelines for the Trustworthy AI, 2019). Samansuuntaiset periaatteet hallitsevat myös OECD:n (Trustworthy artificial intelligence in education: Promises and challenges, 2020) ja Unicef:in (Policy guidance on AI for children, 2021) tekoälyetiikkaa.  

Tutkimuskirjallisuus sisältää runsaasti aivoriihi-tyylistä kartoitusta tekoälyn mahdollisista eettisistä haasteista opetuskäytössä. Tutkimuksen teemat sekä korostukset siirtyvät poliittisiin dokumentteihin ja päinvastoin. Yksittäisiä tapausesimerkkejä käytetään vielä argumenttien perusteluina, mutta nämä korvataan toivottavasti tulevaisuudessa laajempien tutkimusten ja niissä havaittujen vaikutusten pohjalta tehdyillä johtopäätöksillä.  

EU priorisoi opetuksen digitalisaation ja modernisoinnin (Digital Education Action Plan, 2021-2027). Tärkeä osa tavoitetta on tekoälyyn perustuva oppimisteknologia, joka sisältää lupauksen yksilöllisemmästä oppimisesta ja oppimisprosessin aikaisesta ohjauksesta, kuin mihin joukkojen oppimiseen keskittynyt vanha koulu kykenee. Tekoälyn käyttöä ohjaa EU-lainsäädäntö, joka ilmentää EU:n arvoja. 

Oman käsitykseni mukaan tekoälyn opetuskäytön eettisistä kysymyksistä erityisesti kolme on ratkaisua vailla: 

1.) Mikä on tekoälyn vaatiman datan hankinnan ja oppilaan yksityisyyden suojan välinen suhde? Esimerkiksi monet sosiologisesti suuntautuneet tutkijat ovat ottaneet tehtäväkseen oppilaan suojaamisen datan keräämiseltä koulussa (nk. datafication of education). 

2.) Onko tekoälyn etiikka mahdollinen, vai onko vapaasti toimivalla ratkaiseva etu? Tekoälyn kehittäminen on yksi osatekijä kilpailussa poliittisesta hegemoniasta. Siksi osa tutkijoista suhtautuu skeptisesti siihen, että tekoälyn johtavat maat kuten USA ja Kiina, rajoittaisivat kehitystä (Pew Research Center, 2021). EU on puolestaan ottanut lähtökohdakseen etiikan, mutta onko Eurooppa jäänyt jälkeen tekoälyn kehityksessä?  

3.) Käytetäänkö tekoälyä kehittämään opiskelusysteemiä vai sementoimaan tekoälyä edeltänyt systeemi? Tekoälyn potentiaali muutokseen on tehnyt sen käyttöä ohjaavien eettisten ohjeiden laatimisesta eräänlaisen proxy war -tyyppisen taistelukentän. Omia etujaan olemassa olevassa koulusysteemissä vaalivat haluavat käyttää tekoälyä omien tavoitteidensa suunnassa ja laativat etiikan tukemaan tätä. Systeemin muuttamiseen pyrkivät taas etsivät uusia ratkaisuja, ja pohtivat eettisiä periaatteita tätä taustaa vasten. Toiset keskittyvät haasteisiin, joita teknologia tuo. Toiset taas maalailevat tieteiskirjallisuutta muistuttavia visioita teknologian mahdollisuuksista ratkaista olemassa olevia haasteita. 

Monet tekoälyn etiikkaan liittyvistä haasteista ovat olleet akuutteja jo ennen tekoälyn tuloa kouluun. Tekoälyn laaja yhteiskunnallinen vaikutus nostaa nyt esiin nämä seikat, joita emme aiemmin ole halunneet ratkaista, tai jotka on jätetty yksittäisen opettajan ratkaistavaksi. Filosofi Maija-Riitta Ollilan (Tekoälyn etiikka, Otava 2019) esittämä ajatus koskee myös koulua: Joudumme nyt tekemään nämä eettisen pohdinnan laiskanläksyt. 

Esitykseni sisältää neljä pääosaa: 

1.) Miten tekoälyä käytetään opetuksessa? 

2.) Miksi tekoälyn opetuskäytön etiikkaa tarvitaan ja mitä haasteita tekoälyn etiikkaan liittyy?

3.) Millaisia eettisiä teemoja tutkimuskirjallisuudessa on tekoälyn opetuskäytöstä?

4.) Miten EU:n tekoäly-ohjeet suhteutuvat muiden keskeisten toimijoiden eettisiin ohjeisiin?

Ethical guidelines on the use of artificial intelligence (AI) and data in teaching and learning for educators