ITK2024
-
Harnessing Generative AI for Individualized Education
Zagibalov Taras
-
Kuinka luot mikro- ja nanokursseja?
Perämäki Mira
-
Kuvataidetta tekoälyllä STEAM-prosessin keinoin
Vorne Paula
-
Kaikki hiffaa digiä! - yhdenvertaisia digitaitoja tavoittelemassa
Horila Mikko
-
Näkökulmia ohjelmoinnin opetukseen ammatillisella toisella asteella
Avellan Tero
-
Sparrattu tekoäly oppijan ja opettajan tukena
Kalliolehto Jukka
-
Vaikuttava pedagoginen media
Tolonen Tomi
-
Opettajien digipedagogista osaamista kehittävät täydennyskoulutukset
Katto Leena
-
Digi-ihana vaka ja esiopetus - digitaalinen digisuunnitelma
Väinä Annika
-
Kansallisen koulutuksen digitalisaation linjausten toimeenpaneminen 2023-27
Syvänen Antti
- Education and training experts
- Special needs teacher
Tekoälyn nopea kehitys on avannut uusia tapoja räätälöidä oppimista (Mousavinasab ym., 2021; Kabudi ym., 2021). Vaikka tekoälyyn liittyvät mahdollisuudet ovat kasvaneet, opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta on tutkittu vielä vähän (Mertala ym. 2022; Kreinsen & Schulz 2021). Tämä tutkimus keskittyy siihen, miten tekoäly voi auttaa toisen asteen opiskelijoita hakeutumaan avun piiriin - avunhaku nähdään tässä yhteydessä strategisena taitona (Dresel ym., 2015). Negatiiviset asenteet avunhakuun voivat heikentää opiskelijan motivaatiota (Kosyluk ym., 2021). Ajatuksena on, että tekoäly voisi toimia fasilitaattorina avunhaussa ja osaltaan kohentaa opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin.
Tutkimuksessa pohditaan:
1) Miten opiskelijat kokevat tekoälypohjaisen tukibotin avunhaussa?
2) Millaista vuorovaikutusta opiskelijat kuvaavat kokeneensa tekoälyn kanssa avunhakutilanteissa?
Tutkimus toteutettiin suomalaisten toisen asteen opiskelijoiden (N=30) kanssa. Heille esitettiin erilaisia tilanteita, joissa tekoälyä hyödyntävä tukibotti voi auttaa avunhaussa. Jokaista tilannetta seurasi yksilöllinen haastattelu.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystämme tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista opetuksessa. Tutkimuksen tulokset auttavat hahmottamaan, mihin suuntiin tekoälyn pedagogista käyttöä tulisi jatkossa kehittää.
Viitteet
Dresel, M., Schmitz, B., Schober, B., Spiel, C., Ziegler, A., Engelschalk, T., ... & Steuer, G. (2015). Competencies for successful self-regulated learning in higher education: structural model and indications
drawn from expert interviews. Studies in Higher Education, 40(3), 454-470.
Kabudi, T., Pappas, I., & Olsen, D. H. (2021). AI-enabled adaptive learning systems: A systematic mapping of the literature. Computers and Education: Artificial Intelligence, 2, 100017.
Kosyluk, K. A., Conner, K. O., Al-Khouja, M., Bink, A., Buchholz, B., Ellefson, S., ... & Corrigan, P. W. (2021). Factors predicting help seeking for mental illness among college students. Journal of Mental Health, 30(3),
300-307.
Kreinsen, M., & Schulz, S. (2021, October). Students’ conceptions of artificial intelligence. In The 16th workshop in primary and secondary computing education (pp. 1-2).
Mertala, P., Fagerlund, J., & Calderon, O. (2022). Finnish 5th and 6th grade students' pre-instructional conceptions of artificial intelligence (AI) and their implications for AI literacy education. Computers and Education: Artificial Intelligence, 3, 100095.
Mousavinasab, E., Zarifsanaiey, N., R. Niakan Kalhori, S., Rakhshan, M., Keikha, L., & Ghazi Saeedi, M. (2021). Intelligent tutoring systems: a systematic review of characteristics, applications, and evaluation
methods. Interactive Learning Environments, 29(1), 142-163.