-
Suunnittele ICT:n ilmasto- ja ympäristövaikutusten oppitunti
Vuohelainen Hanna
-
Measuring of nurses´ clinical competence using digital software
Rasilainen Mervi
-
Digitaalisen ohjauksen ja digitaitojen harjoittelun mallien edellytyksiä työpajatoiminnassa
Kolehmainen Marjo
-
Digitaaliset oppitunnit opetuksen avuksi
Tomi Rautaoja
-
Suomen kielen sanastoa sähköisessä ympäristössä
Enges Petra
-
Ammatillisten oppilaitosten digikyvykkyys
Peltonen Marika
-
Virtuaalistudio
Kaasinen Kari
-
Pakoteekki – Opiskelijoiden kokemuksia lääkkeiden toimittamisen pedagogisesta pakohuoneesta
Siitonen Piia
-
Digiosaajaksi yhdessä oppien ja kokeillen- oppimisympäristö digitaitojen vahvistamiseen vammaistyöss
Keskikuru Sanna
-
Energia-alan ammatillinen jatkokouluttautuminen mikrokurssien avulla
Gröndahl Hanna
Kehityskulku yhteisölliseen opetukseen ja oppimiseen muuntaa opettajien työtä sisältämään enemmän yhteistyötä: yhteisopettajuus on yksi opetuskeino, jota käytetään paljon alakouluissa. Toimiva yhteisopettajuus hyödyttää sekä opettajia että oppilaita, mutta sen onnistumiselle on edellytyksiä. Samalla yhteisopettajuus muuntaa kouluyhteisön toimintaa. Tässä tapaustutkimuksessa tarkasteltiin erään alakoulun henkilöstön näkemyksiä yhteisopettajuuden piirteistä yhteisössä. Aineisto koostui 12 henkilöstön haastattelusta, johon osallistui 10 opettajaa sekä vararehtori ja rehtori. Tämän lisäksi koko koulun opettajilta (28) kerättiin kysely, jossa he kertoivat koulun yhteisopettajuudesta.
Yhteisopettajuuden piirteistä löydettiin viiden osion, kahden laajemman osa-alueen kokonaisuus: ensimmäinen laajempi osa-alue on opettajien toimintakenttää, johon he voivat vaikuttaa ja tehdä muutoksia. Kollegiaalinen tuki, ryhmäyttäminen ja jatkuva ammatillinen kehittyminen ovat yhteisopettajuuden jokapäiväisiä piirteitä, joihin henkilöstö voi vaikuttaa. Ylemmät rakenteet oli toinen laajempi osa-alue, jonka taas nähtiin olevan henkilöstön vaikutuksen ulottumattomissa. Se koostui kahdesta osasta, työyhteisön rakenteesta ja yhteisopettajuudesta itseisarvona. Nämä vaikuttivat kuitenkin jokapäiväiseen työyhteisön toimintaan ja yhteisopettajuuden toteutukseen.
Näiden osa-alueiden lisäksi tarkastelimme henkilöstön näkemystä omasta kyvystään vaikuttaa yhteisopettajuuden kehittämiseen omassa työyhteisössään. Aineistossa tarkasteltiin osallistujien tapaa nostaa esille yhteisopettajuuden haasteita sekä sitä, miten he toivat esille yhteisössään tehtävät muutokset ja itsensä sekä asemansa päätöksenteossa. Tämä perusteella esille nousi kolme eri vaikuttajaroolia: pioneerit, kanssamatkustajat ja kriittiset tarkkailijat. Pioneerit korostivat päätöksentekoa oman toimijuutensa näkökulmasta, kun taas kanssamatkustajat jättivät itsensä kauemmas ja korostivat yhteisöä. Kriittinen tarkkailija taas tarkasteli muutosehdotuksia kriittisesti ja korosti rajallisia resursseja. Nämä roolit ovat tilannepohjaisia ja jokainen niistä on tärkeä työyhteisössä, jonka tavoitteena on rakentaa toimiva ja avoin työyhteisö.
Tietoisuus yhteisopetusta muokkaavista tekijöistä, sen sisältämistä haasteista ja mahdollisuuksista sekä erilaisten roolien tunnistaminen sen kehityksessä osoittavat, että yhteisopetus ei ole vain työkalu, jota käytetään tietyissä luokissa. Yhteisopetusta toteuttava työyhteisö menestyy avointa toimintakulttuuria toteuttavassa koulussa, joka jakaa, haastaa ja kehittää opetusta yhdessä.