Systeeminen ajattelu alkaa nousta osaksi kestävän tulevaisuuden opetusta. Järjestimme omassa oppilaitoksessamme ensimmäistä kertaa systeemisen ajattelun opintojakson etäopetuksena ja aikuisille lukio-opiskelijoille. Esityksemme esittelee yhden tavan rakentaa ja toteuttaa systeemisen ajattelun opintojakso. Kerromme myös opiskelijapalautteesta sekä muista kokemuksista ja havainnoista.

Systeemiajattelulla tarkoitetaan holistista eli kokonaisvaltaista tarkastelutapaa valittuun ilmiöön tai teemaan. Tarkasteltava asia a) rajataan sopivankokoiseksi systeemiksi - kuten kylä, kaupunki, kunta, Suomi jne. - b) hahmottaa sen osaset ja c) tarkastella osioiden dynamiikkaa ja vuorovaikutusta suhteessa toisiinsa. Systeemiajattelu sopii erityisen hyvin monitahoisten kestävän tulevaisuuden kysymysten hahmottamiseen ja tulkitsemiseen, kuten ympäristö, luonto, ilmastokriisi ja sähkönkulutus. 

Esiteltävä opintojakso on itsenäinen eikä edellytä erityisiä taitoja tai edeltävää opetusta. Kyseessä on aikaan sidottu verkko-opintojakso, johon sisältyy itsenäistä työskentelyä sekä reilut kymmenen yhteistä tapaamista. Käytimme opintojakson viitekehyksenä ja esimerkki-systeeminä Saimaata, joka jaettiin viiteen kestävän tulevaisuuden teemaan: vesistö, ruoka, matkailu, metsä ja hyvinvointi.

Saimaa systeeminä -opintojakson tavoitteina on muassa 1) systeemisen ajattelun taitojen kehittäminen laaja-alaisesti akateemisena taitona, 2) valmentaa opiskelijaa kohti jatko-opintoja, 3)  harjoitella seminaarimaista työskentelyä ja 4) rohkaista opiskelijaa etsimään ja hyödyntämään eri tieteen ja taiteenalojen menetelmiä, osaamista ja käsitteitä. Opintojakson keskeinen materiaali julkaistaan avoimena oppimateriaalina.

Opintojakson runko ja pääsisällöt koostuvat neljästä pedagogisesta pääelementistä

• Asiantuntija-luennot

• Utopia-työkalu ohjatusti

• Itsenäisesti tuotettu työseloste

• Yhteisesti toteutettu verkostovisualisointiä

Jo ideointivaiheessa tiedostettiin, että kurssi on keskimääräistä vaativampi. Mallinsimme aivan suunnittelun alkuvaiheessa itse opintojaksonkin systeemisestä näkökulmasta. Prosessikaavio (kts. liite) auttoi rytmittämään ylläolevien neljän osa-alueen etenemisen ja aikataululliset vaikutussuhteet toisiinsa. Lisäksi rakennekaavio hahmotti palastelemaan opetettavia asioita, ettei opetuspäivien väliin jäisi liian isoja työselosteen välivaiheita itsenäisesti suoriuduttavaksi.

Asiantuntija-luennot käsittelivät valittua viittä Saimaa-teemaa sekä erityisesti omaa työselostetta tukien. Ne myös rytmittivät opetuspäiviä kolmen muun osa-alueen opastuksen, ohjauksen ja loppuvaiheen omien työselosteiden esittelyn kanssa. 

Utopia-työkalu on opintojakson verkkolomake, jossa opiskelija hahmotteli omaa Saimaa-teemaista työselostettaan. Samalla se toimii opettajalle eräänlaisena työselosteen konsepti- ja ohjausdokumenttina.

Työselosteessa kuvattiin Saimaan teemoihin sopiva - ja opiskelijan itse valitsema - utopia tai dystopia vuodesta 2035. Työseloste on hyvä lähtökohta harjoitella opintojaksolla tutkimussuunnitelmien teossa tarvittavia akateemisia taitoja rajatussa kontekstissa. Työselosteen vaatimukset olivat monelta osin samanlaisia kuin akateemisessa tutkimussuunnitelmassa humanistisissa aineissa. 

Opiskelijan oman tulevaisuuskuvan hahmottelua tuettiin tulevaisuuskuva-tehtävällä. Tulevaisuuskuvittelussa on runsaasti menetelmiä. Tällä kurssilla opiskelijat ensin täyttivät Utopia-työkalun ja sitten tiivistivät aiheensa pariin lauseeseen. Näistä tehtiin tekoäly-kuvageneraattorilla visualisointeja opiskelijoiden hahmotelmien kiteyttämiseksi (kts. liite).  

Opintojakson aikana koostettiin yhteistä verkostovisualisointia. Se hahmotti kunkin työselosteen oman Saimaa -alasysteemin osasten sekä alasysteemien suhteita toisiinsa. Näin opintojakson päätteeksi muodostui eräänlainen systeeminen ja visuaalinen kokonaiskuva. 

Kyseessä oli siis ensimmäinen tämäntyyppinen opintojakso oppilaitoksessamme. Pidimme sille perusteellisen sisäisen loppukatselmuksen kokeilukulttuurin hengessä jatkokehitystä varten. Opiskelijapalautteen mukaan systeeminen ajattelu koettiin varsin hyödylliseksi taidoksi ja materiaalit selkeiksi. Myös asiantuntijaluentoja pidettiin mielenkiintoisina ja hyödyllisinä oman työselosteen aiheen valintaan. 

Työselosteiden ohjeistusta toivottiin selkiytettävåksi, käsitteitä yhtenäisemmiksi sekä selkeämpiä vaatimusrajoituksia ja enemmän aikaa työselosteelle. Materiaalien ja opastusten omaksuttavuutta oli erikseen mietitty, mutta kokonaisuus oli silti liian tiivis: kolme 1,5h tapaamiskertaa viikossa yhden  kuukauden aikana. Monitahoisten asioiden sulattelulle ja itse työselosteelle  ei siisjäänyt riittävästi aikaa.

Toinen kehittämiskohde oli etäopiskelijoiden aktivointi opetuskertojen aikana sekä niiden välissä. Opettajillekin uuden teeman esittely ja käsittely vei aikaa ja aloimme joustaa aktivoinnista työselosteen valmistumista priorisoiden. Alkuperäinen ajatus oli jatko-opintojen tyyppinen seminaarityöskentely opponointeineen, mutta yhteiseen kommentointiin päästiin vasta viimeisellä opetuskerralla.