Digitalisaatio, teknologian kehitys ja työn tekemisen uudet tavat muuttavat osaamistarpeita ja edellyttävät aiempaa joustavampia ja oppijalähtöisempiä koulutusratkaisuja. Oppiva yhteisö työskentelee yhä useammin hajallaan digitaalisen alustan ohjaamana. Opiskelu toteutuu yksin, tiimissä tai yhteisössä saman- tai eriaikaisesti, etäällä tai samassa tilassa. Itseohjautuvan opiskelun lisääntyessä opiskelijat janoavat jatkuvaa ja oikea-aikaista ohjausta ja palautetta. Tähän ei opettajan aika riitä. On löydettävä tukea digitalisaatiosta. Oppimisanalytiikastako avain? Oppimisanalytiikkaan ja sen hyödyntämiseen ladataan paljon odotuksia. Lähestyminen oppimisanalytiikkaan on ollut kovin datalähtöistä, hallinnon ja opettajien tarpeiden ohjaamaa. Taustalle passiivisesti keräytyvän datan visualisointi ei ole merkittävästi tukenut opiskelijaa, esimerkiksi itseohjautuvuutta, sinnikkyyttä, tiimityöskentelyosaamista ja ongelmanratkaisutaitoja. Viime aikoina koulutuksen kentässä opiskelija ja hänen oppimiskokemuksensa ovat nousseet yhä voimakkaammin pedagogisen kehittämisen keskiöön. Opiskelijakeskeisyys ja jatkuvan oppimisen mindset tarkoittaakin käytännössä fokuksen siirtymistä ryhmästä yksilöön. Usein oppijat ovat kokeneet jäävänsä ilman tukea ja selviämään opinnoista keskenään. Opetuksen suunnittelun sijasta on siirryttävä muotoilemaan yksilön oppimista tukevia oppimisprosesseja. Oppimisen muotoilu (learning design) yhdistää palvelumuotoilua, pedagogiikkaa ja oppimisen psykologiaa. Sillä rakennetaan edellytykset yksilölliselle ja motivoivalle oppimiskokemukselle. Digitaaliseen oppimisympäristöön kertyvää dataa voidaan käyttää opiskelijan itseohjautuvuuden tukemiseen ja oikea-aikaiseen ohjaukseen edellyttäen, että opintojakson pedagoginen käsikirjotus luodaan oppimisanalytiikka huomioiden. Ammatillinen ja ammattikorkeakouluopiskelu ei aina tapahdu sähköisellä oppimisalustalla. Opiskelu toteutuu moninaisissa oppimisen ympäristöissä, esimerkiksi: raportti kirjoitetaan omalla tietokoneella, lukupiiri tai tiimityöskentely toteutuu kahviossa ja asiakaspalvelua harjoitellaan autenttisissa ympäristössä. Jotta voisimme aidosti hyödyntää oppimisanalytiikkaa monimuotoisen opiskelun tukena, täytyy opiskelusta ja osaamisen kehittymisestä jäädä oppimisen kannalta olennaisia digitaalisia jälkiä. Muotoiluprosessiin onkin luontevaa sisällyttää datan kertyminen, visualisointi ja kutoa datan hyödyntäminen osaksi opettajan ja opiskelijan toimintaa. Tässä esityksessä kerromme kaksi esimerkkiä oppimismuotoilun kautta syntyneistä ammatillisen ja ammattikorkeakoulun opintojaksoista. Avamme opintojakson prosessin, datan kertymisen ja keräämisen pisteet, visualisointiin hyödynnetyt ominaisuudet (Moodle) ja opettajan ja opiskelijan näkymät oppimisanalytiikkaan. Jaamme myös opettajaien kokemuksia ja havaintoja opiskelijoiden palautteista. Erityisen merkittävää on myös opettajan roolin muutos ja työyhteisön työskentelytapojen kehittyminen. Esiteltävä esimerkit ovat •Yhteiset aineet, Matematiikka ja matematiikan soveltaminen (4 osp), Koulutuskuntayhtymä OSAO •InnoFlash opintojakso (2 op), Jyväskylän ammattikorkeakoulu Ammatillisen koulutuksen esimerkissä esittelemme matematiikan (4 osp) kokonaisuuden, jossa muotoiluprosessin kautta syntynyt toteutus tukee oppimisanalytiikan avulla opiskelijan itseohjautuvuuden kehittymistä. Esittelemme yksinkertaisen tavan hyödyntää Moodlen seurantapalkkeja ja reflektiota tukevia “Olenko oppinut?”-testejä. Opiskelijapalauteen perusteella on syntynyt imu oppimiseen. Toinen esimerkki on ammattikorkeakoulun opintojakson toteutuksesta, jossa opiskelijat (>500) ratkovat työelämän haasteita moniammatillisessa tiimissä (>80). Oppimisanalytiikan avulla ohjaajat saavat tietoa tiimien etenemisestä ja opiskelijakokemuksesta, jota voidaan hyödyntää reaaliaikaisen ohjauksen kohdentamisessa. Data kertyy opiskelijoiden reflektoidessa osaamistaan ja kokemuksia. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden tiimityöskentelyä tarjoten analytiikan avulla näkymä ryhmäkokemuksen ja osaamisen kehittymiseen. Kertynyttä tietoa hyödynnetään opintojakson ja ohjausprosessien kehittämisessä. Johtopäätöksenä esitämme, että oppimisanalytiikan hyödyntäminen opiskelijan tueksi edellyttää •oppimisen muotoilua, jossa oppimisanalytiikka on integroitu osaksi oppimisprosessia •opettajalta kykyä tulkita dataa ja visualisointeja sekä kykyä oikea-aikaiseen ohjaukseen •opiskelijan ohjausta analytiikan äärelle Tärkeintä on synnyttää ihmisissä halu ja kyky oppia. Oppimismuotoilulla voidaan rakentaa puitteet, joiden avulla ketterää oppimista tapahtuu. Parhaimmillaan oppimisanalytiikka buustaa oppimista. Se on opiskelijan ja opettajan vainukoira, ei isäntä!